Kyky hahmottaa mutkikkaita kokonaisuuksia, varsinkin tulevaisuuteen kiinnittyviä, on tärkeää ja vaikeaa. Filosofi Roman Krznaric on kirjoittanut kirjan The Good Ancestor – How to Think Long Term in a Short-Term World, jossa hän kuvailee, kuinka tärkeää meidän olisi nyt kaikilla tasoilla huomioida valinnoissamme myös ne, joilla ei ole vielä äänivaltaa eli ne, jotka eivät ole vielä syntyneet. Samaa on korostanut professori Arto O. Salonen niin teksteissään kuin lukuisissa esiintymisissään.
Meidän pitää pyrkiä jättämään hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Ja tämän hahmottamiseen tarvitsemme Krznarin ajamaa pitkän tähtäimen ajattelun taitoa. Krznaricin ajatteluun ja näkemyksiin pääsee mukavasti tutustumaan Luke Robert Masonin Futures podcastin episodin #22 sekä tiiviisti Krznaricin TED-puheen How to be a good ancestor avulla.
Konkreettien utopioiden -tutkimushankkeessa lähtökohtana on ajatus siitä, että meidän on ensin kyettävä kuvittelemaan mahdollisia ja toivottavia hyviä tulevaisuuksia, olivatpa ne kuinka utopistisia tahansa, ennen kuin kykenemme arjen valinnoissamme suuntaamaan kohti toivottua. Ekoaavistuksia podcastin jaksossa #10 tutkija Antti Rajala, utopiahankkeen johtaja, kertoo: ”Tulevaisuusvisiointi ja tulevaisuuskeskustelu on nyt nostanut päätään, koska olemme yhteiskunnassa kriisitilassa. Emme voi jatkaa niin, kuin ennen on toimittu. On löydettävä vaihtoehtoja. Utopialla voidaan tarkoittaa konkreettia toimintaa ja yhteiskunnallista uudistusta, kuten vaikkapa Wikipedia vapaan tiedonvälityksen toteuttamisessa. Konkreetit ekokriisiä ratkovat utopiat voivat olla pieniä askelia toivottuun suuntaan, esimerkkinä kasvisruokapäivä koulussa.”
Utopia-hankkeen sivuilta löytyy paljon kiinnostavaa. Erityisesti kaikille asiasta kiinnostuneille opettajille suositeltava kohde on Utopiapedagogiikan verkkokurssi, jonka voi opiskella omatoimisesti ja napata vaikka kaverin mukaan. Kurssi ja muuta oppimateriaalia löytyy hankesivuilta osoitteesta utopiaproject.fi/oppimateriaalit.
Delfoi on tulevaisuuksien tutkimuksen menetelmä, jossa asiantuntijajoukko punnitsee annettuja tulevaisuusväitteitä. Hyvin usein väitteissä haetaan vastaajan näkemystä siitä, miten toivottava ja miten todennäköinen annettu väite on. Väitteissä voidaan tehdä aikahyppyjä utooppisiin ja dystooppisiin maisemiin. Kannanoton lisäksi näkemyksistä käydään keskustelua.
Tyypillisesti Delfoi-työskentely on anonyymiä, mutta dialogia voidaan jatkaa kyselyn tulosten pohjalta myös kasvokkain esimerkiksi Erätauko-menetelmällä. Niin Delfoita kuin Erätaukoa voidaan toteuttaa opiskelijoiden kanssa osana normaalia opetussuunnitelmatavoitteisiin kytkettyä opiskelua. Ketukopteri-hankkeen aikana olemme käyttäneet näitä molempia menetelmiä lukiolaisten kanssa. Lisäksi olemme toteuttaneet useampaan kertaan samaan menetelmäperheeseen kuuluvaa tulevaisuuskuvittelua, jonka kuvaus ja Jukka Tikkasen video-ohjeet löytyy Ekososiaalisen sivistyksen -työkalusivuilta.
Järjestämme 18.4.23 klo 15:15 yhdessä Otavan Opiston Delfoi-pajayhteisön kanssa webinaarin Delfoin soveltamisesta opetuskäyttöön. Webinaarissa Ketukopterin Anne Rongas ja Delfoi-yhteisön Eliisa Lintukorpi perkaavat niin menetelmää, sovellusesimerkkejä kuin mahdollisuuksia. Webinaari on kaikille avoin ja tallennetaan myöhemmin julkaistavaksi. Ilmoittautuminen lomakkeella 17.4. mennessä.
Ketukopteri 