Hyötypuutarha vaikka kukkaruukussa

Olen lukenut Risto Isomäen kirjaa Ruoka, ilmasto ja terveys. Tärkeä ja puhutteleva kirja, ei herkille. Arjen tärkeitä ekotekoja on vähentää tai lopettaa lihansyönti. Vähentäjän kannattaa kohdentaa luomulihaan tai riistaan. Globaali maailmantalous tehdasmaisine karjatalouksineen on monin tavoin ongelmallista. Järjetöntä, että eläinten rehua varten kaadetaan ja raivataan ainutlaatuista sademetsää. Olen itse karjatilalta kotoisin ja ensimmäisen työrupeamani tehnyt karjatilallisena. Suomessa kotieläintuotannon mittakaava on ollut pienimuotoista, vaan ajat ovat muuttuneet. Gmo-soijalla ruokitaan täälläkin osa karjasta (geenimuuntelun vaikutuksista Isomäen kirjassa vakavaa puhetta). Kuluttajan pitäisi tietää ja osata vaatia.

Mutta eipäs rönsyillä noihin suuriin kuvioihin, sillä pienillä teoilla on merkitystä, jos miljoonat ja miljoonat ihmismuurahaiset ryhtyvät tekemään pieniä tekoja. Jottei kaikki näytä synkältä, on tärkeää keskittää siihen, mitä minä ja me voimme tehdä paremman tulevaisuuden eteen.

Otavan Opistolla taitava viherpeukalo Mika kylvää ensi viikolla opiskelijoiden kanssa hyötykasvien siemeniä. Tavoitteena on, että toukokuun lopussa jokainen opiskelija saa kotiinviemisiksi jonkin taimen. Hyötykasvien kasvattamiseen riittää ikkuna, parveke on jo luksusta ja tietenkin pieni kaistale pihaa tai puutarhaa onnenmaa.

Nyt valo lisääntyy ja taimien esikasvatus voi alkaa. Chilit ja tomaatit vaativat pitkän esikasvatuksen. Sisätiloissa niistä tulee hiukan honteloita, sillä olosuhteet eivät ole optimaaliset. Kasvua on kuitenkin hieno seurata. Tomaatin taimet voi istuttaa kasvihuoneessa syvään tai jopa kääntää liian pitkää vartta vähän mutkalle maan alle, joten ei turhan suurta murhetta pitkästä varresta.

Viime viikolla kuulimme Laurin kanssa, miten Otaniemen lukiossa oli viime vuonna toteutettu kasvatusparvekeprojekti usean biologian kurssin aikana kevään 4. ja 5. jaksoilla. Projektissa kohdistettiin erityisesti huomiota kiertotalouteen ja hyödynnettiin ympärillä olevia resursseja, kuten muutettiin ruokalan hävikki bokashilla kasvualustaksi ja lannoitteeksi, siemenet kerättiin kodin biojätteistä ja kierrätettiin erilaista muovi- ja kartonkijätettä. Lukiolaiset olivat tehneet jopa ympäristönsä risuista biohiiltä. Samalla oli myös opiskeltu oppiaineiden sisältöjä (BI1, BI2, BI6) eli opetussuunnitelman tavoitteista ei oltu tingitty. Projektista löytyy raportti Vihreä lippu -sivustolta ja kuvia Otaniemen lukion Facebook-sivuilta.

Pieni askel riittää. Yksi chiliruukku tai tomaattipurkki on hyvä alku. Jo päiväkodissa opetellaan kasvattamaan herneenversoja. Itujen idättäminen on helppoa, ja ainakin meillä perhepiirissä idut maistuvat kaiken ikäisille. Kun hyötykasviharrastukselle antaa peukalon, se vie kohta myös sydämen.

Idättäminen ja versottaminen ovat helppoja tapoja kasvattaa ravinteikasta ruokaa. Jos ituhipiksi haukkuvat, ylpeästi sitä!

Hyvää tietoa hyötykasveista saat esimerkiksi näistä lähteistä:

• Maatiainen ry.
• Hyötykasviyhdistys
• Puutarhuri Juha Toikan Perjantaiposti
• HAMK Biotalouden KT Hyötykasvit-sivusto (Annika Michelson)
• Versoileva-podcast (ja sivusto).

Eilen meillä töissä oli tiimimessut. Päätimme messupäivän päätteeksi laittaa viime vuotiseen tyyliin Padletin, jossa voimme henkilöstön ja opiskelijoiden voimin seurata pienten siementen itämistä.

Lukupiiristä lukuintoa ja monikossa lukutaitoja

Akateemisiin opiskelutaitoihin kuuluu keskeisesti lukeminen. Lukio sisältää jo sanana suoran vihjeen tähän. Lukeminen on taitolaji. Ei ole vain yhtä kaiken kattavaa lukemisen taitoa, vaan monenlaisia erilaisia tasoja ja variaatioita.

Lukemiseen käytetty aika ja energia ovat lukiolaisen työkuormassa painavimpia osia. Jos lukemisen taidot ovat heikolla tolalla, aikaa kuluu laihoin tuloksin. Omia lukutaitoja todellakin kannattaa kasvattaa. Vähemmällä enemmän on aikamoinen houkutin.

Lähdekritiikki ja kriittisen ajattelun taidot korostuvat, kun lukemistona ovat kestävyysteemat. Sosiaalisen median ja klikkijournalismin kärjistävät otsikot johdattavat pinnalliseen ajatteluun. Asiat muuttuvat dikotomisiksi, mustavalkoisiksi, joko-tai. Systeeminen ajattelu unohtuu. Tosiasioista tulee pahimmillaan tykkäyksin punnittujen mielipiteiden nyrkkeilysäkkejä.

Ketukopteri kerää kavereita organisoimaan kestävän tulevaisuuden lukupiiri-ideoita ja toteutusmuotoja, joilla lukiolaiset innostuisivat ja joihin he voisivat liittyä mukaan. Saavutettavuus ja sosiokulttuurinen kestävyys muistuttaa meitä miettimään halpoja, hauskoja ja hyödyllisiä eli 3H-keinoja toteuttaa lukupiiri-ideaa.

Kirjastojen hyödyntäminen on ensimmäinen idea, mutta usein pakallisessa kirjastossa on yksi nide eikä alueellisesta kirjastosta tilaamallakaan löydy samaan aikaan isolle ryhmälle samaa kirjaa. Eräs kiertokeino on se, että jokainen lukee eri kirjaa samasta teemasta ja lukupiirissä sitten käydään yhdistävää keskustelua.

Ketukoperi kutsuu kavereita ideoimaan tätä kinkkistä lukupiiripulmaa. Ideoinnin ensimmäinen piste on parkkeerattu Facebookiin: Ketulukupiirin avoin ideointi -ryhmä. Tule ihmeessä mukaan, jos asia kiinnostaa. Monta päätä kannattaa laittaa yhteen, sillä tuolla ryhmässä ehti ensimmäisen tunnin aikana kehittyä mainio ideanpoikanen: Luetaan aihepiiriä lähellä olevia (ohuita ja nopealukuisia) klassikoita, kuten Thomas Moren Utopia. Ja oppiaineita yhdistäen alkukielisenä eli englanniksi. Mikä onnistuukin helposti, koska kirja on vapaasti saatavilla Project Gutenbergissa. Kirjan saa myös maksuttomana äänikirjana lukuisista äänikirjapalveluista.

Ketukopterin Pinterstistä voit napata seurantaan kestävän tulevaisuuden kirjaston.

#lukurauhanpäivä

Lukutaito on enemmän kuin äkkipäätä tulee ajatelleeksi. Lukeminen on matka maailmoihin. Se rikastaa ajattelua ja sanavarastoa. Se virittää kielitajun.

Viime vuosina kirjojen ääreen uppoutuminen ja keskittynyt lukeminen ovat saaneet kilpailijakseen nopeasykkeiden digitaalisen ulottuvuuden. Toki kirjatkin ovat muuttuneet sähköisiksi, erityisesti äänimuotoon.

Ymmärtävä lukeminen on keskeinen akateeminen taito. Lukiossa luetaan. Vai luetaanko? Lukeminen ja sen monimuotoisuus kaipaavat opastajia ja innostajia.

Suunnittelimme yhdeksi Ketukopterin työskentelymuodoksi lukupiirit. Saimme viime syksynä hyvää kokemusta vapaaehtoisesta lukupiiristä opiskelutaitoilmiön yhteydessä.

Kestävän tulevaisuuden kirjasto alkaa kertyä Pinterest-taululle. Toimintamuotoja kehitellään heti ensi viikolla.

Täällä kopterivarikolla lukurauhan päivään kuuluu ajaton sunnuntai-iltapäivä puhuttelevan Rakkautta ja valoa -teoksen kanssa. Kirjoittajat Arto O. Salonen ja Mikko Kurenlahti. Valokuvat teokseen on ottanut Ari Jaaksi. Julkaisija Docendo 2021.