Arjen systeemiajattelu on osa ekososiaalisen sivistyksen kansalaistaitoja

Tämä viikko on hävikkiviikko. Hävikin vähentämiseen teollisuudessa ja yhteiskunnan toiminnoissa pyritään ennakoinnilla, hyvällä suunnittelulla ja kiertotaloudella. Samat opit pätevät myös kotitaloudessa.

Sanonta paholainen piilee yksityiskohdissa on hävikin kohdalla totta. Normaalia arkea on vaikea nähdä tarkasti, koska se on itsestään selvää. Usein toistuvat pienet asiat hämäävät. Mittakaavan hahmottaminen pienten huomaamatta toistuvien asioiden ja yksittäisten isojen asioiden välillä on vaikeaa. Tähän vaadittavaa systeemiajattelua opetellaan KETU2-opintojaksolla (syksyn toteutukseen ehtii vielä 18.9. mennessä).

Luonnonvarakeskus Luke tutki vuonna 2020 yhteistyössä Pauligin kanssa kotitalouksissa syntyvää kahvihävikkiä. Tulos oli hämmästyttävä. Kotitalouksien ruokahävikistä 13 % muodostui kahvista eli kolmanneksi suurin hävikin aiheuttaja vihannesten ja hedelmien jälkeen. Hävikkitutkimuksen monimenetelmäinen toteuttaminen on kuvailtu Luken uutisessa. Vastaavaan tapaan voisi lukiossa toteuttaa hävikkitutkimuksen. Samalla kertyisi tutkimusmenetelmäosaamista. Tämä sopisi vaikkapa TO1:lle tai tilastomatematiikkaan.

Hävikki ja kierrättämätön jäte ovat turhaa tuhlaamista. EU-tasolla on tavoitteena pienentää elintarvikejäte vuoden 2020 tasosta puoleen vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikejätteessä osa on ruuanvalmistuksessa syntyvää jätettä, kuten kuoria ja luita, osa syömättä jäänyttä ruokaa eli hävikkiä. Luonnonvarakeskus seuraa elintarvikejätteen ja ruokahävikin määriä. Tällä hetkellä Suomen ruokahävikistä 33 % syntyy kotitalouksissa, joissa menee roskiin vuositasolla syömäkelpoista ruokaa 0,5 miljardilla eurolla. Asialla on siis myös kansantaloudellista merkitystä. Lisää ajankohtaista tietoa ruokahävikistä Suomessa löytyy Saa syödä! -sivuston hävikkiviikon uutisessa.

Hävikin vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimintatapojen muutosta. Samalla tulee myös näkyväksi, millaista uutta osaamista tarvitaan. Osa hävikistä saadaan poistettua insinööritaidoilla eli tekemällä laskelmia ja muuttamalla tuotantosysteemejä. Tuotantoprosessien optimointi on jo nyt vähentänyt elintarvikehävikkiä . Pakkaus, kuljetus ja varastointi ovat osa ketjua. Kaupan ja ravintolapalveluiden aloilla on keksitty uusia toimintamalleja, kuten myyntiajan loppua lähenevien tuotteiden iltamyynti.

Vaikka insinöörit kuinka vääntäisivät laskentataulukoita ja kehittäisivät tekoälyn avustamaa arkea, tarvitaan taitoa ja osaamista ihmisten toimintatapojen muuttamiseen eli humanistisella osaamisella on oma tärkeä roolinsa hävikin vähentämisessä. Motivan järjestämässä Hävikkiviikon tapahtumassa muistutettiin arjen rutiinien merkityksestä. Ideoita kehiin! Miten sinä teet itsellesi helpoksi vaikkapa kahvihävikin vähentämisen?

Pauligin sivuilta löytyy hyvä vinkkilista kahvihävikin vähentämiseen. Tässä ydinkohdat lyhyesti:

  • Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia. Jos valmistat kerralla enemmän kahvia, kaada kahvi termoskannuun. Ylijääneen kahvin voi myös pakastaa kahvijääpaloiksi.
  • Säästä sähkössä: Pidä kahvinkeitin päällä vain kahvin valmistuksen ajan. Älä seisota kahvia pannulla.
  • Kierrätä kahvinpurut: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen.
  • Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit ja pannu tiskikoneessa, suosi täysiä koneellisia.
  • Kahvipaketista on moneksi: Kahvilaminaatti on kestävää ja siitä voi tehdä mm. kauppakasseja. Jos et hyödynnä pakettia askartelussa, lajittele tyhjä kahvipakkaus muovinkeräykseen.

Ketukopterin konehuoneessa herättiin kahvin ohella teehävikkitietoisuuteen. Uusi rutiini aamuteellä on kaataa kuumaa teetä termariin. Ei enää jäähtyneen teekupin lämmittämistä, sillä lämmittäminen vie energiaa. Teekaupasta löytää monia teelaatuja, jotka kestävät useita hauduttamisia. Sellaisen teen litrahinta on yllättävän edullinen. Arvostetaan jokaista kahvi- ja kaakaopapua sekä teenlehteä.

Ketu Kettu opettelee uusia arjen rutiineja. Ei totta vieköön kahvia ja teetä viemäriin keitetä.

#säilösyksy ja hengähdä hetki

Luonto palauttaa ja antaa voimia. Syksyn tullen on luonnossa tarjolla monenlaisia antimia talven varalle. Mitä sinä säilöt talteen ja millä keinolla? Maaliskuussa avatulle Padletille varastoitiin kuvamuistoja #kasvatakesä teemalla, joka nyt vaihtui tunnisteeseen #säilösyksy.

Ympäristöpsykologit ja muut tutkijat kautta maailman kertovat luonnon ja metsän hyvää tekevistä vaikutuksista. Metsäkylpyä käytetään mieltä eheyttävänä hoitona Japanissa – ja nykyään meilläkin. Yle Areenalta kannattaa kuunnella säilöntäpuuhien ratoksi kolmen vuoden takainen 20.8.2019 lähetetty Tiina Lundbergin huoltamon jakso Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia. Mitä metsässä pitää tehdä, jos haluaa kerätä terveysvaikutukset talteen? Ohjelman esittely houkuttelee mukaan:

”Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen vievät meidät metsäretkelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Tiesitkö että liikuntasuoritus on kevyempi metsässä? Tai että 40 sekunnin mikroelpyminen luonnossa tai jopa luonto-aihetta katsellen voi parantaa hyvinvointiasi? Entä tiesitkö että luonnossa voi saada vaurauden kokemuksia? Ihmeelliseen luontoon sukelletaan Sipoonkorven kansallispuistossa – ja tämän tietopaketin jälkeen halajat kuusten kuiskeeseen ja jylhien mäntyjen huomaan. Adela Pajunen ja Marko Leppänen ovat uutuuskirja Suomalainen metsäkylpy kirjoittajat.”

Siis pihalle, pellolle tai metsään keräämään luonnon antimia talven varalle. Ja ihan vain hengittelemään.

Otavian henkilöstö ja opiskelijat tervetuloa virtuaalisäilömään!

Maaliskuun bloggaus samasta aiheesta: Hyötypuutarha vaikka kukkaruukussa.