Home

  • Hyötypuutarha vaikka kukkaruukussa

    Olen lukenut Risto Isomäen kirjaa Ruoka, ilmasto ja terveys. Tärkeä ja puhutteleva kirja, ei herkille. Arjen tärkeitä ekotekoja on vähentää tai lopettaa lihansyönti. Vähentäjän kannattaa kohdentaa luomulihaan tai riistaan. Globaali maailmantalous tehdasmaisine karjatalouksineen on monin tavoin ongelmallista. Järjetöntä, että eläinten rehua varten kaadetaan ja raivataan ainutlaatuista sademetsää. Olen itse karjatilalta kotoisin ja ensimmäisen työrupeamani tehnyt karjatilallisena. Suomessa kotieläintuotannon mittakaava on ollut pienimuotoista, vaan ajat ovat muuttuneet. Gmo-soijalla ruokitaan täälläkin osa karjasta (geenimuuntelun vaikutuksista Isomäen kirjassa vakavaa puhetta). Kuluttajan pitäisi tietää ja osata vaatia.

    Mutta eipäs rönsyillä noihin suuriin kuvioihin, sillä pienillä teoilla on merkitystä, jos miljoonat ja miljoonat ihmismuurahaiset ryhtyvät tekemään pieniä tekoja. Jottei kaikki näytä synkältä, on tärkeää keskittää siihen, mitä minä ja me voimme tehdä paremman tulevaisuuden eteen.

    Otavan Opistolla taitava viherpeukalo Mika kylvää ensi viikolla opiskelijoiden kanssa hyötykasvien siemeniä. Tavoitteena on, että toukokuun lopussa jokainen opiskelija saa kotiinviemisiksi jonkin taimen. Hyötykasvien kasvattamiseen riittää ikkuna, parveke on jo luksusta ja tietenkin pieni kaistale pihaa tai puutarhaa onnenmaa.

    Nyt valo lisääntyy ja taimien esikasvatus voi alkaa. Chilit ja tomaatit vaativat pitkän esikasvatuksen. Sisätiloissa niistä tulee hiukan honteloita, sillä olosuhteet eivät ole optimaaliset. Kasvua on kuitenkin hieno seurata. Tomaatin taimet voi istuttaa kasvihuoneessa syvään tai jopa kääntää liian pitkää vartta vähän mutkalle maan alle, joten ei turhan suurta murhetta pitkästä varresta.

    Viime viikolla kuulimme Laurin kanssa, miten Otaniemen lukiossa oli viime vuonna toteutettu kasvatusparvekeprojekti usean biologian kurssin aikana kevään 4. ja 5. jaksoilla. Projektissa kohdistettiin erityisesti huomiota kiertotalouteen ja hyödynnettiin ympärillä olevia resursseja, kuten muutettiin ruokalan hävikki bokashilla kasvualustaksi ja lannoitteeksi, siemenet kerättiin kodin biojätteistä ja kierrätettiin erilaista muovi- ja kartonkijätettä. Lukiolaiset olivat tehneet jopa ympäristönsä risuista biohiiltä. Samalla oli myös opiskeltu oppiaineiden sisältöjä (BI1, BI2, BI6) eli opetussuunnitelman tavoitteista ei oltu tingitty. Projektista löytyy raportti Vihreä lippu -sivustolta ja kuvia Otaniemen lukion Facebook-sivuilta.

    Pieni askel riittää. Yksi chiliruukku tai tomaattipurkki on hyvä alku. Jo päiväkodissa opetellaan kasvattamaan herneenversoja. Itujen idättäminen on helppoa, ja ainakin meillä perhepiirissä idut maistuvat kaiken ikäisille. Kun hyötykasviharrastukselle antaa peukalon, se vie kohta myös sydämen.

    Idättäminen ja versottaminen ovat helppoja tapoja kasvattaa ravinteikasta ruokaa. Jos ituhipiksi haukkuvat, ylpeästi sitä!

    Hyvää tietoa hyötykasveista saat esimerkiksi näistä lähteistä:

    Eilen meillä töissä oli tiimimessut. Päätimme messupäivän päätteeksi laittaa viime vuotiseen tyyliin Padletin, jossa voimme henkilöstön ja opiskelijoiden voimin seurata pienten siementen itämistä.

  • Hyvää tulevaisuuspäivää 4.3.22!

    Elämme ajan virrassa. Opiskelu kiinnittyy monin tavoin tuohon virtaan. Opiskelu suuntaa kohti uusia tasoja, parempaa tietoa ja osaamista, erilaista kasvua ja kehittymistä. Uutta oppimalla ihminen on kautta aikojen sopeutunut uusiin tilanteisiin ja valloittanut uusia maastoja.

    Tulevaisuuspäivä ry. kannustaa meitä kysymään tänään erityisesti: Mistä syntyy toiveikas tulevaisuus? Toiveikkuus luo meille toimintatarmoa tähän hetkeen. Tulevaisuus ei putkahda jostain olemattomuuden hämäristä, vaan me jokainen ja kaikki yhdessä teemme tulevaisuutta joka hetki.

    Otavia, Otavan Opisto, Delfoi-kehittäjäyhteisö ja Metodix ovat avanneet useiden vuosien ajan tulevaisuuspäivänä pienen kurkistusikkunan ajanvirran yläjuoksulle. Tänä vuonna kiidämme vuoteen 2032. Tapaamme kolme ammattilaista, jotka kertovat lyhyesti omasta työstään. He ovat kaikki omalta osaltaan löytäneet toimeentulolähteensä ekososiaalisten muutosten keskellä: Ketu Kettu rakentaa kiertotalouskumppanina kestävään kiertotalouteen perustuvaa toimintaa. Mirko Majava korjaa ja säätää digiseppänä arjen apuvälineitä. Sher Arvola neuvoo ja auttaa ihmisiä vaurauttajan toimessaan löytämään henkistä, sosiaalista tai taloudellista hyvää.

    Delfoi-kyselyssä vastaajia pyydetään arvioimaan näiden kolmen ammatin toivottavuutta ja todennäköisyyttä. Anonyymi kommenttikeskustelu antaa tilaa pohtia hahmojen roolia ja paikkaa tulevaisuudessa. Ovatko he rakentajia? Vai ehkä oman edun tavoittelijoita? Haluaisitko sinä opiskella Ketun, Mirkon tai Sherin ammattiin? Millaisilla opinnoilla on tulevaisuudessa kysyntää? Mitä uusia ammatteja avautuu erilaisten murrosten myötä?

    Kutsumme sinut vastaamaan tänään 4.3.22 anonyymiin tulevaisuuspäivän Delfoi-kyselyyn. Pääset kyselyyn napauttamalla tätä linkkiä: https://link.otavia.fi/tulevaisuuspaiva2022

    Miltä siellä tulevaisuudessa näyttää?
  • Ilmastotunteet-opintojakso ideointivaiheessa

    Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita, varsinkin negatiivisia. Ahdistus ja uupumus lukitsevat ihmisen toimintavoimia. Viha ja pelko aktivoivat, mutta voivat johtaa kapearajaiseen hyökkäävään tai puolustavaan toimintaan. Koko ongelman kieltäminen on tällä hetkellä tutkitusti yleinen tapa suhtautua: ihminen ulkoistaa itsensä koko ongelmasta, ei koske minua.

    Suunnittelemme parhaillaan lukioon ilmastotunteita käsittelevää opintojaksoa. Tavoittelemme toteutukseen konstruktiivista, toivosuuntautunutta työskentelyä. Ilmastotunteet-opintojaksoon yhdistetään opetussuunnitelmatavoitteita lukiokursseilta FI2 Etiikka ja PS1 Toimiva ja oppiva ihminen.

    Ketukopterin Lauri ja Anne yhdessä kaverilukio-Otaniemen Akin kanssa hiovat parhaillaan Ilmastotunteet opintojaksoa, jossa hyödynnetään tulevaisuuksientutkimuksen Delfoi-menetelmää. Suunnitelma kuuluu Täältä tullaan tulevaisuus! -ilmastokasvatuskoulutuksen toteuttamiseen.

    Aki Saariaho, Lauri Ylä-Jussila ja Anne Rongas Espoossa Innopolilla ideoimassa ilmastotunteet-opintojaksoa lukioon.
  • #JaaJotain #KestäväTulevaisuus #PidäHuolta

    ”Pidä huolta…” Pave Maijasen humaani biisi soi tähän maailmanaikaan tärkeää viestiä. Olemme toinen toisistamme riippuvaisia. Meillä on vain tämä yksi maapallo, Tellus. Välittämisen ja yhteishyvän eetos on juuri nyt tärkeää ja ajankohtaista erityisellä tavalla. Kasvattajina elämme ja olemme väistämättä arvomaailman muokkaajia. Pienilläkin teoilla muurahaisten lailla kokoamme jaettua, yhdessä elettyä maailmaamme.

    Jaa jotain -päivää on vietetty vuodesta 2013 osana suomalaisia Open Education Week -tapahtumia (ks. Jaa jotain -blogi). Alun pontimena oli tehdä tunnetuksi avointen oppimateriaalien Creative Commons -lisensointia. CC ei vieläkään ole riittävän laajasti tunnettu, joten työtä on. Mutta toisaalta ollaan edetty pitkälle. Esimerkiksi julkisrahoitteisissa hankkeissa tätä nykyä edellytetään materiaalijako CC-lisensoituna. 2010-luvun alussa tätä mahdollisuutta väännettiin vielä lakimiesten kanssa pitkään ja hartaasti. Nyt järjestelmä toimii ja Suomessa Avointen Oppimateriaalien Kirjasto sekä Finna.fi mahdollistavat järkevästi oppimateriaalien vapauttamisen.

    Jaa jotain 7.-11.3.2022

    Tänä vuonna haluammekin osallistua OEW-aktivointiin yllyttämällä kaikkien asteiden opettajia ja työelämän kouluttajia sekä muita oppimateriaalien laatijoita jakamaan aivan erityisesti tulevaisuutta rakentavaa oppimateriaalia. Suuntaviivana voi olla planetaarinen sivistys, syväsivistys, ekososiaalinen sivistys, ekologinen jälleenrakennus, kestävyyskasvatus, globaalikasvatus… ja mitä muita perheyhtäläisiä yläotsikoita itse kukin löytääkään. Myös kaikenlainen kriittisen ajattelun, lähdekritiikin ja ajatteluvinoumien havaitsemisen opetusaineisto on arvossaan. Kestävää tulevaisuutta rakentavat oppimateriaalit, jotka auttavat varomaan propagandaa, valeuutisia, dis- ja misinformaatiota – sekä toimimaan näitä vastaan.

    Jaa jotain -tapahtuman toteuttaminen on jälleen yhtä yksinkertainen kuin edellisinä vuosina. Jaa jotain avointa Creative Commons -lisenssoitua oppimateriaalia jossain avoimessa jakopaikassa. Tiedota jakamisesta aihetunnistella #JaaJotain. Toivomme jakoon tällä kertaa otsikon mukaista aineistoa, johon voit liittää tunnisteen #KestäväTulevaisuus. Me tempauksen usuttajat kyttäämme OEB-viikon ajan jakoja Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa sekä LinkedIn-palvelussa. Jos jaat esimerkiksi omassa blogissasi tai YouTubessa, tiedota jaosta jossakin edellä mainituista. Huomaa käyttää YouTubessa tavallisen käyttöehdon sijaan Creative Commons -lisenssiä. Kokoamme kertyneen saaliin #JaaJotain-Scoop.it-koosteeseen.

    Tapahtumailmoitus virallisilla OEW-sivuilla. https://oeweek.oeglobal.org/events/2022/jaajotain/

    ENNAKKOTIETO: Torstaina 10.3. aamupäivällä webinaari avoimista kestävän tulevaisuuden oppimateriaaleista. Lisätietoa tulossa, kun talvilomalaiset saavat sukset jaloistaan.

    Huomaa: avoimen jakamisen aktiivi Matleena Laakso opetti minua kirjoittamaan saavutettavat hashtagit niin, että jokainen sana alkaa isolla kirjaimella, jotta ääneen lukeva robotti osaa lausua tunnisteet selkeästi.

  • Lukupiiristä lukuintoa ja monikossa lukutaitoja

    Akateemisiin opiskelutaitoihin kuuluu keskeisesti lukeminen. Lukio sisältää jo sanana suoran vihjeen tähän. Lukeminen on taitolaji. Ei ole vain yhtä kaiken kattavaa lukemisen taitoa, vaan monenlaisia erilaisia tasoja ja variaatioita.

    Lukemiseen käytetty aika ja energia ovat lukiolaisen työkuormassa painavimpia osia. Jos lukemisen taidot ovat heikolla tolalla, aikaa kuluu laihoin tuloksin. Omia lukutaitoja todellakin kannattaa kasvattaa. Vähemmällä enemmän on aikamoinen houkutin.

    Lähdekritiikki ja kriittisen ajattelun taidot korostuvat, kun lukemistona ovat kestävyysteemat. Sosiaalisen median ja klikkijournalismin kärjistävät otsikot johdattavat pinnalliseen ajatteluun. Asiat muuttuvat dikotomisiksi, mustavalkoisiksi, joko-tai. Systeeminen ajattelu unohtuu. Tosiasioista tulee pahimmillaan tykkäyksin punnittujen mielipiteiden nyrkkeilysäkkejä.

    Ketukopteri kerää kavereita organisoimaan kestävän tulevaisuuden lukupiiri-ideoita ja toteutusmuotoja, joilla lukiolaiset innostuisivat ja joihin he voisivat liittyä mukaan. Saavutettavuus ja sosiokulttuurinen kestävyys muistuttaa meitä miettimään halpoja, hauskoja ja hyödyllisiä eli 3H-keinoja toteuttaa lukupiiri-ideaa.

    Kirjastojen hyödyntäminen on ensimmäinen idea, mutta usein pakallisessa kirjastossa on yksi nide eikä alueellisesta kirjastosta tilaamallakaan löydy samaan aikaan isolle ryhmälle samaa kirjaa. Eräs kiertokeino on se, että jokainen lukee eri kirjaa samasta teemasta ja lukupiirissä sitten käydään yhdistävää keskustelua.

    Ketukoperi kutsuu kavereita ideoimaan tätä kinkkistä lukupiiripulmaa. Ideoinnin ensimmäinen piste on parkkeerattu Facebookiin: Ketulukupiirin avoin ideointi -ryhmä. Tule ihmeessä mukaan, jos asia kiinnostaa. Monta päätä kannattaa laittaa yhteen, sillä tuolla ryhmässä ehti ensimmäisen tunnin aikana kehittyä mainio ideanpoikanen: Luetaan aihepiiriä lähellä olevia (ohuita ja nopealukuisia) klassikoita, kuten Thomas Moren Utopia. Ja oppiaineita yhdistäen alkukielisenä eli englanniksi. Mikä onnistuukin helposti, koska kirja on vapaasti saatavilla Project Gutenbergissa. Kirjan saa myös maksuttomana äänikirjana lukuisista äänikirjapalveluista.

    Ketukopterin Pinterstistä voit napata seurantaan kestävän tulevaisuuden kirjaston.

  • Suhteeni luontomatkailuun Etelä-Savossa?

    Maakunnallista elinvoimaa, vetoa ja pitoa, etsitään alueen vahvuuksista. Etelä-Savon kaunis luonto on jo nyt synnyttänyt runsaasti työtä ja yrittäjyyttä luontomatkailun ympärille. Vaan onko matkailu egotrippailua ja luontotuhon edistämistä? Mikä on matkailun suhde luontokatoon? Mistä elementeistä rakentuu kestävä luontomatkailu? Mitä luonto meille kaiken kaikkiaan merkitsee?

    Näitä ja monia muita polttavia kysymyksiä kokoonnumme pyörittämään luontodialogissa 9.3.2022 klo 15-17. Luontodialogi on Sitran kannustuksella ympäri maata toteutettavien keskustelutilaisuuksien tapahtumapäivä. Koulutusportti ja Ketukopteri kavereineen kutsuvat mukaan luontomatkailun teemasta kiinnostuneita.

    Dialogi toteutetaan verkossa, mutta kyse ei ole webinaarista, jossa asiantuntijat puhuvat ja muut kuuntelevat. Dialogissa kaikki osallistuvat ja kaikilla on oma tulokulma aiheeseen. Tavoitteena on luoda rakentavasti yhteistä ymmärrystä. Dialogi ei ole väittely eikä sen lopputuloksena ole yhden kannan voittoa, vaan synteesi, uudenlainen ymmärrys.

    Etelä-Savon luontodialogin järjestää kaksi hanketta, joita Otavia on toteuttamassa, eli laaja Etelä-Savon Koulutusportti sekä pieni, Otavian oma Ketukopteri. Tavoitteena on saada dialogipiiriin laaja osallistujajoukko, kuten yrittäjiä, kunnallisia toimijoita, päättäjiä, yhdistysväkeä, koulutusalan toimijoita, opiskelijoita, yms.

    Ketukopteri omalta osaltaan kutsuu erityisesti lukio-opiskelijoita mukaan. Ja hei hoi, heittäydy rohkeasti, vaikka oma suhteesi Etelä-Savon luontomatkailuun olisikin enemmän matkailijan kuin matkailuelinkeinon suunnalta. Lukiolaiselle dialogiin osallistuminen opettaa kuuntelemisen, ajattelun ja argumentoinnin taitoja. Näistä taidoista on hyötyä esseekirjoittamisessa. Sisällöllisesti teema koskettaa lukio-opintojen osalta mm. etiikkaa (FI, ET, UE, UO), taloustietoa (YH), maantiedettä (GE) ja ihmisen vaikutusta ekosysteemeihin (BI).

    Sitran ohjeet luontodialogiin ja tiedot alueellisista tapahtumista.

    Ilmoittautuminen 8.3. mennessä.

    Dialogiin otetaan mukaan 24 osallistujaa ja dialogi jakautuu kolmeen keskusteluryhmään. Kameran ja mikrofonin toiminta on tärkeää. Toteutusympäristö on selaimella toimiva Blackboard Collaboration. Järjestämme teknisen testauksen ennen varsinaista dialogia.

  • Savostamosta tulevaisuushyppy uusiin ammatteihin

    ”Eihän somemanagereista tai influenssereista kukaan tiennyt mitään vain muutamia vuosia takaperin.” Tulevaisuuden ammattialoja ja työtä on tärkeää kuvitella nyt, jotta osaisi hankkia hyvää osaamista. Moni harmittelee jälkikäteen, miten nuoruusvuosina olisi ollut aikaa ja mahdollisuuksia opiskella tietoja ja taitoja, joiden hankkiminen myöhemmin elämän ruuhkavuosina on hiukan työlästä – ei toki mahdotonta silloinkaan.

    Etelä-Savon koulutusalan toimijat ovat yhdistäneet voimiaan ekosysteemityyliin ja Koulutusportti-hankerahoituksen puhdilla. Tänään lanseerattiin Savon ja sivistyksen risteytys Savostamo. Kyse on 2020-luvun dynaamisesta ja reipashenkisestä portaalista, jolla yritetään auttaa erilaisia ihmisryhmiä löytämään koulutuspolkuja Etelä-Savon alueelta. Reittejä on mietitty nopeaan työllistymiseen eli aloille, joissa on työvoimapulaa sekä oman osaamisen päivittäjille ja laajentajille, joilla kipinä syttyy itsensä kehittämisestä. Lisäksi on tarjolla jännittävä hyppy tulevaisuuteen, joka antaa eväitä tutkailla tulevaa ja kuvitella kestävän tulevaisuuden rakentajien työmaata.

    Tulevaisuudesta vieraaksi Teams-linjoille saapui kiertotalouskumppani Ketu Kettu, joka kertoi vuoden 2032 kuulumisiaan matkailupalveluiden kehittämistyöstään jatketun todellisuuden teknologian avulla. Ketu muisteli, miten käänteentekevä hänelle oli aikoinaan vuonna 2022 Etelä-Koreassa asuessaan löytää Savostamosta Otavan Opiston Aikuislukion Kestävän tulevaisuuden opintokokonaisuus ja sen opintojakso Saimaa systeeminä, jonka perässä hän muutti Mikkeliin. Tuon käänteen seurauksena hän toimii nyt kiertotalouskumppanina. Nuorelle itselleen Ketu Kettu olisi antanut opastuksena rohkaisua: ”Kaikki ei ole helppoa. Muista, että et ole yksin. Hyviä asioita tapahtuu koko ajan, vaikka sinulla on tapana nähdä asioiden nurjat puolet. Ole armollinen itsellesi. Muutokset alkavat arkisista asioista. Sinun ei tarvitse tietää, miksi haluat isona. Sitä, miksi haluat isona, ei ehkä ole vielä keksitty. Jatka sitkeästi valitsemallasi tiellä.”

    Lauri Ylä-Jussila esitteli Ketu Ketun mainitsemaa Saimaa systeeminä -opintojaksoa. Opintojakso on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille. Mukaan otetaan 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta – toteutus tänä keväänä huhti-toukokuussa. Vinkeä video antaa painavat argumentit osallistumiseen. Kuulijakunnasta työelämän edustaja kommentoikin chattiin, miten systeemistä ajattelua tarvittaisiin myös pitkään työelämässä olleiden osaamisen päivittämisessä. Hän perusteli näkemystään sillä, että nyt työelämässä olevien opiskeluajoista maailma ja sen ymmärtämiseen vaadittava ajattelutapa ovat muuttuneet todella paljon.

  • Pidä huolta ystävistä

    Ystävänpäivä on maailmalla romanttisen rakkauden päivä. Suomalainen muunnos tuo mukaan laajemman läheisistä välittämisen, ystävyyden. Ystävyys on rakkaudellisuuden muoto, huolenpitoa ja läheisyyttä.

    Nykymuodossaan ystävänpäivä on osa muilta mailta virrannutta kaupallista kulutuskulttuuria – taas yksi syy myydä kaunista turhuutta. Mutta me voimme muuttaa ystävänpäivän aineettomaan muotoon – ovathan päivän juuret antiikin Roomassa ja keskiajan kristillisessä kulttuurissa eli kulutusjuhlia varhaisemmassa ajassa.

    Joku on sanonut, että läheinen ystävä on kuin henkivakuutus, arvossa arvaamattomassa hädän hetkellä. Yksinäisyys on monen nykyihmisen taakka. Lämminhekisyys ja myötätunto luovat hyvää ja hyvä säteilevät eteenpäin. Ei maksa mitään huomata ja sanoa toiselle hyvä ääneen. Ei vie suurtakaan hetkeä muistaa ystävää. Ja toki suomalaiseen tapaan liittää myöhästyneeseen ystävänpäivätoivotukseen: ”Jokainen päivä on ystävänpäivä.”

    Ketukopteri toivottaa lämmintä ja lempeää ystävänpäivää. Ketukopterin hankeystäviin voi liittyä LinkedIn-palvelussa.

  • #lukurauhanpäivä

    Lukutaito on enemmän kuin äkkipäätä tulee ajatelleeksi. Lukeminen on matka maailmoihin. Se rikastaa ajattelua ja sanavarastoa. Se virittää kielitajun.

    Viime vuosina kirjojen ääreen uppoutuminen ja keskittynyt lukeminen ovat saaneet kilpailijakseen nopeasykkeiden digitaalisen ulottuvuuden. Toki kirjatkin ovat muuttuneet sähköisiksi, erityisesti äänimuotoon.

    Ymmärtävä lukeminen on keskeinen akateeminen taito. Lukiossa luetaan. Vai luetaanko? Lukeminen ja sen monimuotoisuus kaipaavat opastajia ja innostajia.

    Suunnittelimme yhdeksi Ketukopterin työskentelymuodoksi lukupiirit. Saimme viime syksynä hyvää kokemusta vapaaehtoisesta lukupiiristä opiskelutaitoilmiön yhteydessä.

    Kestävän tulevaisuuden kirjasto alkaa kertyä Pinterest-taululle. Toimintamuotoja kehitellään heti ensi viikolla.

    Täällä kopterivarikolla lukurauhan päivään kuuluu ajaton sunnuntai-iltapäivä puhuttelevan Rakkautta ja valoa -teoksen kanssa. Kirjoittajat Arto O. Salonen ja Mikko Kurenlahti. Valokuvat teokseen on ottanut Ari Jaaksi. Julkaisija Docendo 2021.

  • Matka alkaa eli Hello World!

    Ketukopteri kuljettaa lukiolaisia, heidän ohjaajiaan, opettajiaan ja muuta lähiväkeä kohti kestävää tulevaisuutta. Matka kohti viheliäisten ongelmien maailmaa kaipaa viisaita, toimeliaita ja toinen toisiaan kannattelevia ihmisiä. Yritämme kasvaa sellaisiksi yhdessä.

    Ketukopteri on Opetushallituksen rahoittama Lukiokoulutuksen Laatu- ja saavutettavuusohjelman edistämiseen kuuluva hanke, jossa keskeisinä teemoina ovat tulevaisuusnäkökulmien vahvistaminen ja ennakointitiedon hyödyntäminen lukion ohjaustyössä. Lisäksi Ketukopteri kehittää kokeillen ja verkostojen kanssa hyviä keinoja korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainvälisyyteen liittyvä ohjauksen toteuttamiseen.

    Rahoituspäätös saapui keskiviikkona 9.2.2022. Toiminta-aikaa on 31.7.2023 loppuun saakka eli aika vikkelästi on käytävä töihin. Onneksi meillä on hyvä tiimi ja paljon pohjustusta tehty. Tunnuskuvaa ja ulkoista ilmettä viritellään ensi viikolla.

    Tässä blogissa raportoidaan Ketukopterin arkista pörinää. Taustasivuilta löytyy vähitellen myös tietoa ja toiminnan tuloksia. Ketukopterin päämajassa työn touhusta löytyvät työprosenttien mukaisesti Anne Rongas, Lauri Ylä-Jussila, Kari A. Hintikka, Jukka Tikkanen, Tuija Salminen ja Jenni Linturi.

    Ketukopteri-hankkeen toteuttaa Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia ja tarkemmin Nettilukio sekä Otavan Opiston Aikuislukio. Toteutuksessa pyritään avoimuuteen ja yhteistyöverkostojen punomiseen. Tärkeät toteutuksen mahdollistajat ovat tulevaisuuksien tutkimuksen virtuaalisen Delfoi-metodin taitaja Metodix Oy sekä sosiopedagogista yhteiskehittelyä tukevan vuorovaikutusalustan toimittaja Howspace Oy. Suunnannäyttäjinä tapahtumissa ja tallenteilla tulevat olemaan mm. kestävän tulevaisuuden ja ekososiaalisen sivistyksen sydämelliset ja syvästi viisaat asiantuntijat Arto O. Salonen ja Erkka Laininen.

    Ketukopterin yhteistyöpiiriin kuuluvat jo lähtömetreillä myös Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS sekä Suomen Akatemian LITERACY-ohjelma ja Pedagogy of Concrete Utopias -hanke. Hullunkuriseen ajankohtaan eli joulun välipäiviin ajoittuneen hankehaun aikana ehdimme saada myös innostavia kaverilukioita mukaan eli Luostarivuoren Lukio Turusta, Otaniemen lukio Espoosta, Kotkan Lyseo sekä Muuramen ja Joroisten lukiot. Pyrimme kiertotalouteen ja rahattomaan innovatiiviseen toimintaan Ketukopterin ystävien kanssa. Nyt jo voi ystäväpiiriin liittyä LinkedIn-ryhmässä.

    Tässä luonnoskuvassa tiivistetysti Ketukopterin ideaa ja tavoitteita.