Etusivu

  • Delfoi-menetelmällä tulevaisuusajattelua opettelemaan

    Kyky hahmottaa mutkikkaita kokonaisuuksia, varsinkin tulevaisuuteen kiinnittyviä, on tärkeää ja vaikeaa. Filosofi Roman Krznaric on kirjoittanut kirjan The Good Ancestor – How to Think Long Term in a Short-Term World, jossa hän kuvailee, kuinka tärkeää meidän olisi nyt kaikilla tasoilla huomioida valinnoissamme myös ne, joilla ei ole vielä äänivaltaa eli ne, jotka eivät ole vielä syntyneet. Samaa on korostanut professori Arto O. Salonen niin teksteissään kuin lukuisissa esiintymisissään.

    Meidän pitää pyrkiä jättämään hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Ja tämän hahmottamiseen tarvitsemme Krznarin ajamaa pitkän tähtäimen ajattelun taitoa. Krznaricin ajatteluun ja näkemyksiin pääsee mukavasti tutustumaan Luke Robert Masonin Futures podcastin episodin #22 sekä tiiviisti Krznaricin TED-puheen How to be a good ancestor avulla.

    Utopia-hankkeen Antti Rajala, UEF, kannustaa kuvittelemaan tulevaisuuksia.

    Konkreettien utopioiden -tutkimushankkeessa lähtökohtana on ajatus siitä, että meidän on ensin kyettävä kuvittelemaan mahdollisia ja toivottavia hyviä tulevaisuuksia, olivatpa ne kuinka utopistisia tahansa, ennen kuin kykenemme arjen valinnoissamme suuntaamaan kohti toivottua. Ekoaavistuksia podcastin jaksossa #10 tutkija Antti Rajala, utopiahankkeen johtaja, kertoo: ”Tulevaisuusvisiointi ja tulevaisuuskeskustelu on nyt nostanut päätään, koska olemme yhteiskunnassa kriisitilassa. Emme voi jatkaa niin, kuin ennen on toimittu. On löydettävä vaihtoehtoja. Utopialla voidaan tarkoittaa konkreettia toimintaa ja yhteiskunnallista uudistusta, kuten vaikkapa Wikipedia vapaan tiedonvälityksen toteuttamisessa. Konkreetit ekokriisiä ratkovat utopiat voivat olla pieniä askelia toivottuun suuntaan, esimerkkinä kasvisruokapäivä koulussa.”

    Utopia-hankkeen sivuilta löytyy paljon kiinnostavaa. Erityisesti kaikille asiasta kiinnostuneille opettajille suositeltava kohde on Utopiapedagogiikan verkkokurssi, jonka voi opiskella omatoimisesti ja napata vaikka kaverin mukaan. Kurssi ja muuta oppimateriaalia löytyy hankesivuilta osoitteesta utopiaproject.fi/oppimateriaalit.

    Delfoi on tulevaisuuksien tutkimuksen menetelmä, jossa asiantuntijajoukko punnitsee annettuja tulevaisuusväitteitä. Hyvin usein väitteissä haetaan vastaajan näkemystä siitä, miten toivottava ja miten todennäköinen annettu väite on. Väitteissä voidaan tehdä aikahyppyjä utooppisiin ja dystooppisiin maisemiin. Kannanoton lisäksi näkemyksistä käydään keskustelua.

    Tyypillisesti Delfoi-työskentely on anonyymiä, mutta dialogia voidaan jatkaa kyselyn tulosten pohjalta myös kasvokkain esimerkiksi Erätauko-menetelmällä. Niin Delfoita kuin Erätaukoa voidaan toteuttaa opiskelijoiden kanssa osana normaalia opetussuunnitelmatavoitteisiin kytkettyä opiskelua. Ketukopteri-hankkeen aikana olemme käyttäneet näitä molempia menetelmiä lukiolaisten kanssa. Lisäksi olemme toteuttaneet useampaan kertaan samaan menetelmäperheeseen kuuluvaa tulevaisuuskuvittelua, jonka kuvaus ja Jukka Tikkasen video-ohjeet löytyy Ekososiaalisen sivistyksen -työkalusivuilta.

    Järjestämme 18.4.23 klo 15:15 yhdessä Otavan Opiston Delfoi-pajayhteisön kanssa webinaarin Delfoin soveltamisesta opetuskäyttöön. Webinaarissa Ketukopterin Anne Rongas ja Delfoi-yhteisön Eliisa Lintukorpi perkaavat niin menetelmää, sovellusesimerkkejä kuin mahdollisuuksia. Webinaari on kaikille avoin ja tallennetaan myöhemmin julkaistavaksi. Ilmoittautuminen lomakkeella 17.4. mennessä.

  • Ketukopteri toivottaa hyvää tulevaisuuspäivää kaikille!

    Tekoälyllä tuotettu kuvitus vuoden 2023 Tulevaisuuspäivään

    Tänään vietämme kansallista Tulevaisuuspäivää. Päivän toimintuokiona voit vastata tulevaisuuskyselyyn. Sen ovat laatineet Delfoi-metodilla Otavian, Metodixin ja Otaniemen lukion asiantuntijat.

    Tänä vuonna tulevaisuuspäivän kysely on rakennettu erityisesti nuorille. Teemat koskettavat ja kiinnostavat kuitenkin iästä tai muusta taustamuuttujasta huolimatta. Kyselyssä on kolme väitettä. Oman kannanoton lisäksi on tilaa kommenteille. Vastaaminen on anonyymiä.

    Tulevaisuuspäivän Delfoi-kysely: bit.ly/tulevaisuuspaiva23

    Linkkiä voi jakaa vapaasti eteenpäin! Kyselyn saa auki myös alla olevalla QR-koodilla.

  • Miten ennakoida digimurrosta opinpolulla – keskustelutilaisuus keräsi yhteen yli 50 opetusalan ammattilaista

    Keskiviikkona 8.3. viidenkymmenen hengen opettajista ja opetusalan ammattilaisista koostuva joukko kokoontui pohtimaan, miten ennakoida digimurrosta opinpolulla. Tunnin kestäneessä zoom-tapaamisessa pohdittiin sitä, miten tekoäly vaikuttaa näkymiin opettamisen, opiskelun ja työelämän maisemissa.  

    Esikeskustelijoina tilaisuudessa toimivat Tarmo Toikkanen Sitrasta ja Anne Rongas Otavialta.  Tilaisuus on osa helmikuussa alkanut Tekoäly oppimisen tukena -verkostoitumista, jonka  tavoitteena on opettajan ja opiskelijan ensiapupakettien yhteistuottamisen käynnistäminen. Tilaisuuden aikana kymmenen osallistujaa ilmoitti halukkuutensa osallistua ensiapupaketin tekemiseen Suomen eOppimiskeskuksen Skillhive-alustalla. 

    Murroksen keskellä 

    Keskustelutilaisuus alkoi digimurroksesta. Tekoäly on täällä, eikä se ole poistumassa mihinkään. Opetusalan on sopeuduttava siihen, halusi se sitä tai ei. 

    • Vain aurinkomyrsky poistaa tekoälyn maapallolta, Rongas summasi osallistujien kokemukset.  – Tämän kanssa nyt eletään, hyvässä ja pahassa. 

    Vaikka tekoälyä koskevat julkinen keskustelu on liikkunut ääripäistä toiseen, keskustelutilaisuudessa korostui praktinen suhde tekoälyyn. 

    • Tekoäly on tullut. Nyt pitää miettiä, miten me voimme hyödyntää sitä, yksi keskustelijoista totesi. 

    Toinen keskustelijoista vertasi tekoälyä laskimen tuloon.  Kun laskimet 1970-luvulla yleistyivät, ne muuttivat ja mullistivat matematiikan opetuksen. Myös silloin keskustelu liikkui ääripäissä, kauhukuvissa ja utopioissa. 

    • Sen sijaan että antaudumme kauhukuviin tai heittäydymme yltiöoptimistiin, voisimme keskittyisimme asennekasvatukseen, yksi keskustelija ehdotti. – Miten tehdä tekoälystä oppimisen väline, eikä sen este. 

    Millaista asennekasvatusta tekoäly sitten vaatii?  Keskustelussa esiin nousi pedagogisen prosessin tärkeys. 

    • Meillä on työelämässä rutiinitehtäviä ja haastavia tehtäviä. Haastavat tehtävät ovat niitä, joissa tapahtuu oppimista. Jos tavoite on vain päästä lävitse eli suorittaa, käy järkeen käyttää tekoälyä plagioimiseen. Opettajan tehtävä on myydä oppilaalle halu oppia, Toikkanen summasi. 

    Tekoälyn opettaminen koettiin tärkeäksi myös siksi, että tekoäly tulee olemaan keskeinen osa tulevaisuuden työelämää. 

    • Koulutamme ihmisiä tulevaisuuden työelämään. Miksi jättäisimme tulevaisuuden työelämän välineet opettamatta koulussa ja jättäisimme ne työelämän opetettaviksi? yksi keskustelijoista kysyi. 

    Säälitään opettajia 

    Keskiviikon tapaamista leimasi positiivinen suhtautuminen tekoälyyn. Tekoälyn uhat tunnistettiin, mutta kaikki keskustelijat halusivat nähdä tekoälyn oppimisen mahdollistajana, eivät sen esteenä. Ymmärrystä löytyi kuitenkin myös niille opettajille, jotka näkevät tekoälyn vain uhkana. 

    • Säälitään vähän opettajiakin, yksi keskustelijoista totesi. –   Murros on vaativa meille kaikille, mutta etenkin heille, joita tekoäly ei lähtökohtaisesti kiinnosta. 

    Muutosvastarinnan paheksumisen sijaan keskustelijat halusivat etsiä luovia ratkaisuja tekoälyn hyödyntämiseen koulussa. 

    • Kollegoiden kanssa keskusteleminen tekoälystä on välillä hidasta, mutta ajattelen että jos itse opetan oppilaita käyttämään tekoälyä, niin käytäntö leviää myös muihin aineisiin, yksi keskustelijoista totesi. 

    Keskustelussa nostettiin esiin myös se, ettei opiskelijoita voi pakottaa käyttämään tekoälyä. Jos opiskelija ei halua käyttää tekoälyä, häntä ei voi siihen pakottaa. Se vaikeuttaa osaltaan tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa.

  • Osaamisen osoittaminen Chat GPT3 -aikakaudella

    Ketukopteri oli  9.2.2023 mukana järjestämässä Osaamisen osoittaminen Chat GPT3 -aikakaudella – keskustelutilaisuutta SITRA:n tiloissa Ruoholahdessa. Tapahtumaa luotsasivat Anne Rongas, Kari A. Hintikka ja Tarmo Toikkanen. Tapahtuman tarkoitus oli koota osaava ja innostunut porukka, jonka voimin olisi mahdollista kirjoittaa opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille suunnatut ensiapupaketit aiheesta. Pohdittiin myös näihin liittyvää keskustelunavausta, jota voisi hyödyntää niin lukioissa kuin laajemmin eri yhteyksissä.

    Keskustelutilaisuudessa esille nousi viisi merkittävää tekoälyn murroskohtaa, jota keskustelunavauksessa tulisi käsitellä.

    1. Tekoälyn potentiaali opiskelun apurina 
    2. Tekoälyn potentiaali opettajan tai ohjaajan apurina
    3. Yhdenvertaisuus eli tekoälyn käyttötaitojen opettaminen kouluissa
      • Miten taata tilanne, että jokaisella on samat mahdollisuudet ja osaaminen tekoälyjen hyödyntämiseen
    4. Jatkuva hätä eli tekoälyn tuottamat plagiaatit
    5. Työelämän ja ammattien nopea muutos ja tähän kytkeytyvä tulevaisuusohjaus

    Teemojen työstämistä jatketaan, sillä muutos on suuri ja vaikuttaa kaikkiin vielä pitkään lähivuosina. Yhteistyöverkoston työskentelymuotoja etsitään. Ensimmäisenä valmistellaan Avoimen opetuksen viikon (OEW) -verkkotapahtumia maaliskuun toiselle viikolle.

  • ChatGPT -internet-hakukone potenssiin tuhat: 

    maailman energiasyöpöin puppusanageneraattori vai monipuolinen tukiäly

    ITK-webinaarissa tehtiin online-osallistumisen historiaa, kun peräti 218 ihmistä saapui kuuntelemaan Otavian tekoälyasiantuntijoita Lauri Ylä-Jussilaa ja Kari A. Hintikkaa. Yhtä paljon kuuntelijoita ei ole ollut millään muulla ITK-webinaarilla koko webinaarin historian aikana. 

    Myrskyvaroitus 

    Hintikka esitteli omassa alustuksessaan ChatGPT:n ja muiden nykyisten tekoälyjen mahdollisuuksia ja rajoituksia niin opetuksen kuin luovien alojen näkökulmasta. Hänen mukaansa ChatGPT  on antanut myrskyvaroituksen työelämälle. Samoilla linjoilla oli myös Ylä-Jussila.

    • Tiedän, että tämä kuulostaa dramaattiselta, mutta mielestäni voidaan perustellusti sanoa, että kyseessä on opetusmaailmaa koskeva paradigman murros, Ylä-Jussila totesi. 

    Hintikka vertasi ChatGPT:n tuloa sellaisiin opetusmaailmaa muuttaneisiin innovaatioihin kuin internetin hakukoneisiin ja Wikipediaan. Muutos organisaatioiden ja yksilöiden tasolla on jo näkyvä, mutta paljon on vielä tulossa.  

    Uhka vai mahdollisuus

    Ylä-Jussila ja Hintikka eivät suhtaudu tekoälyihin kritiikittömästi. Nykyiset tekoälyt tekevät vielä paljon virheitä. 

    • Esimerkiksi ChatGPT keksi Tampereen yliopistolle professuurin, jota ei ole, Ylä-Jussila kertoo. 

    Ylä-Jussilan ja Hintikan mielestä paukkuja ei kuitenkaan kannata käyttää tekoälyn tuottamien tuotoksien tunnistamiseen. Tekoälyt kehittyvät niin nopeasti, että tekniset plagiaattien tunnistamisen keinot vanhenevat yhtä nopeasti kuin niitä keksitään. 

    •  Sanoisin, että paukut ja ajattelu kannattaa kohdentaa siihen, miten monin tavoin opiskelijat ja opetushenkilökunta voivat hyödyntää tekoälyjä osana arkeaan, eikä niinkään kontrolloimiseen, Hintikka toteaa. 

    Hintikan mukaan ChatGPT on jo nyt osoittautunut hänen työssään oivaksi avuksi sparrailussa ja laajojen aineistojen jäsentelyssä. Myös Ylä-Jussila on hyötynyt omassa työssään tekoälystä. Hän kertoo, että tekoälyä voi käyttää opetuksessa vaikkapa keskustelukumppanina tai opiskelijoiden tiedonhaun apuna.

    ChatGPT on oiva, mutta ei erehtymätön apuri 

    Tekoälyt ovat vielä kaukana täydellisestä. Ne tekevät paljon virheitä, eivät tunnista tulevaisuutta eivätkä ota kantaa moraalisiin kysymyksiin. Lisäksi tekoälyt, kuten ihmisetkin, kuormittuvat ja väsyvät. Ylä-Jussila ja Hintikka puhuvatkin tekoälyistä työkavereina, eivät niinkään teknisinä apuvälineinä. 

    • Usein ChatGPT tuottaa ihan virheellistä tietoa, mutta jos tiedonhakijalla on perustiedot asiasta, se tukee ja auttaa, Ylä-Jussila toteaa. 

    Hintikka kertookin puhuvansa tekoälyn (Artificial Intelligence) sijaan mieluummin tukiälystä (Intelligence Augmentation), jonka tavoitteena on auttaa ihmistä. 

    • Tukiäly seuloo laajasta aineistosta oleellisen – jäsentää ja lajittelee ja ehkä myös tulkitsee aineistoa –  kun taas tekoäly on viime kädessä ihmisen valvomaa tai autonomista toimintaa, hän toteaa. 

    Tukiäly auttaa ja tulkitsee, mutta ihmisten lailla sekin on erehtyväinen.

    , , , ,

  • Arjen systeemiajattelu on osa ekososiaalisen sivistyksen kansalaistaitoja

    Tämä viikko on hävikkiviikko. Hävikin vähentämiseen teollisuudessa ja yhteiskunnan toiminnoissa pyritään ennakoinnilla, hyvällä suunnittelulla ja kiertotaloudella. Samat opit pätevät myös kotitaloudessa.

    Sanonta paholainen piilee yksityiskohdissa on hävikin kohdalla totta. Normaalia arkea on vaikea nähdä tarkasti, koska se on itsestään selvää. Usein toistuvat pienet asiat hämäävät. Mittakaavan hahmottaminen pienten huomaamatta toistuvien asioiden ja yksittäisten isojen asioiden välillä on vaikeaa. Tähän vaadittavaa systeemiajattelua opetellaan KETU2-opintojaksolla (syksyn toteutukseen ehtii vielä 18.9. mennessä).

    Luonnonvarakeskus Luke tutki vuonna 2020 yhteistyössä Pauligin kanssa kotitalouksissa syntyvää kahvihävikkiä. Tulos oli hämmästyttävä. Kotitalouksien ruokahävikistä 13 % muodostui kahvista eli kolmanneksi suurin hävikin aiheuttaja vihannesten ja hedelmien jälkeen. Hävikkitutkimuksen monimenetelmäinen toteuttaminen on kuvailtu Luken uutisessa. Vastaavaan tapaan voisi lukiossa toteuttaa hävikkitutkimuksen. Samalla kertyisi tutkimusmenetelmäosaamista. Tämä sopisi vaikkapa TO1:lle tai tilastomatematiikkaan.

    Hävikki ja kierrättämätön jäte ovat turhaa tuhlaamista. EU-tasolla on tavoitteena pienentää elintarvikejäte vuoden 2020 tasosta puoleen vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikejätteessä osa on ruuanvalmistuksessa syntyvää jätettä, kuten kuoria ja luita, osa syömättä jäänyttä ruokaa eli hävikkiä. Luonnonvarakeskus seuraa elintarvikejätteen ja ruokahävikin määriä. Tällä hetkellä Suomen ruokahävikistä 33 % syntyy kotitalouksissa, joissa menee roskiin vuositasolla syömäkelpoista ruokaa 0,5 miljardilla eurolla. Asialla on siis myös kansantaloudellista merkitystä. Lisää ajankohtaista tietoa ruokahävikistä Suomessa löytyy Saa syödä! -sivuston hävikkiviikon uutisessa.

    Hävikin vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimintatapojen muutosta. Samalla tulee myös näkyväksi, millaista uutta osaamista tarvitaan. Osa hävikistä saadaan poistettua insinööritaidoilla eli tekemällä laskelmia ja muuttamalla tuotantosysteemejä. Tuotantoprosessien optimointi on jo nyt vähentänyt elintarvikehävikkiä . Pakkaus, kuljetus ja varastointi ovat osa ketjua. Kaupan ja ravintolapalveluiden aloilla on keksitty uusia toimintamalleja, kuten myyntiajan loppua lähenevien tuotteiden iltamyynti.

    Vaikka insinöörit kuinka vääntäisivät laskentataulukoita ja kehittäisivät tekoälyn avustamaa arkea, tarvitaan taitoa ja osaamista ihmisten toimintatapojen muuttamiseen eli humanistisella osaamisella on oma tärkeä roolinsa hävikin vähentämisessä. Motivan järjestämässä Hävikkiviikon tapahtumassa muistutettiin arjen rutiinien merkityksestä. Ideoita kehiin! Miten sinä teet itsellesi helpoksi vaikkapa kahvihävikin vähentämisen?

    Pauligin sivuilta löytyy hyvä vinkkilista kahvihävikin vähentämiseen. Tässä ydinkohdat lyhyesti:

    • Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia. Jos valmistat kerralla enemmän kahvia, kaada kahvi termoskannuun. Ylijääneen kahvin voi myös pakastaa kahvijääpaloiksi.
    • Säästä sähkössä: Pidä kahvinkeitin päällä vain kahvin valmistuksen ajan. Älä seisota kahvia pannulla.
    • Kierrätä kahvinpurut: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen.
    • Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit ja pannu tiskikoneessa, suosi täysiä koneellisia.
    • Kahvipaketista on moneksi: Kahvilaminaatti on kestävää ja siitä voi tehdä mm. kauppakasseja. Jos et hyödynnä pakettia askartelussa, lajittele tyhjä kahvipakkaus muovinkeräykseen.

    Ketukopterin konehuoneessa herättiin kahvin ohella teehävikkitietoisuuteen. Uusi rutiini aamuteellä on kaataa kuumaa teetä termariin. Ei enää jäähtyneen teekupin lämmittämistä, sillä lämmittäminen vie energiaa. Teekaupasta löytää monia teelaatuja, jotka kestävät useita hauduttamisia. Sellaisen teen litrahinta on yllättävän edullinen. Arvostetaan jokaista kahvi- ja kaakaopapua sekä teenlehteä.

    Ketu Kettu opettelee uusia arjen rutiineja. Ei totta vieköön kahvia ja teetä viemäriin keitetä.
    ,
    , , , , , , ,

  • Suunnitelmissa KETU-vinkkilaatikko

    Tänään aamupäivällä johtaja-rehtori Harri vinkkasi liikunta-alan ammattilaisille suunnatusta Kestävästi Liikkeelle! -kurssista, jossa opiskelijat voivat perehtyä, kuinka toimeenpanna YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteet toteen liikunta-alalla. Meidän opiskelijoissamme lienee useita kohderyhmään kuuluvia.

    Opekollega Heikki vinkkasi miltei samaan aikaan Lasten ja nuorten säätiön Mahdolliset maailmat -hankeesta, jossa tylevaisuustyöskentelyä tehdään roolipelaamisen avulla. Kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 18–24 -vuotiaat opintonsa keskeyttäneet nuoret. Meillä opiskelevat eivät toki ole kohderyhmää, mutta voisimmeko toteuttaa jotain saman kaltaista?

    Lounastuokion somepiipahduksella tuli vastaan Fingon Globaalikasvatuksen Transformer 2030 -koulutuksen mainos – täydennyskoulutusta opettajille. Ohjelmassa oli monta tuttua, mutta myös uutta tutkijaa ja organisaatiota. Voisiko jotakuta heistä kysyä podcastiimme (julkaistaan tänään) kertomaan lukio-opiskelijan kannalta kestävään tulevaisuuteen yhdistyvästä opiskelusta ja ekososiaalisesta sivistyksestä?

    Ketukopterin poppoo bongailee jatkuvasti kiinnostavia koulutuksia ja hankkeita, jotka voisivat tarjota lukiolaisille näkymiä tulevaisuuteen niin omassa arkielämässä, harrastuksissa kuin opiskelun ja työurien kannalta. Osittain näitä on jo kerätty Ketukopterin Pinterest-tauluille, joista juuri äsken tuli kiittävä kommentti netti-ohikulkijalta.

    Koulutusten, tapahtuminen, hyvän luettavan ja kuunneltavan ja muun kestävää tulevaisuutta rakentavan vinkkailu on syytä systematisoida. Tämä aamupäivä vahvisti jo aiemmin orastavasti pohdittua. Ryhtykäämme siis laatimaan KETU-aarteiden kierrätyspistettä. Koska kestävä tulevaisuus koskettaa elämäntapaamme laajasti, mahdollisia polkuja on tärkeää esitellä myös monitieteisesti, taiteen ja kansalaistoiminnan kannalta. Monta silmää löytää yhdessä paljon aarteita kierrätyspisteelle.

    Ketukopterin Pinterest-tauluissa linkkivinkkejä aihepiireittäin.
    , , , ,

  • #säilösyksy ja hengähdä hetki

    Luonto palauttaa ja antaa voimia. Syksyn tullen on luonnossa tarjolla monenlaisia antimia talven varalle. Mitä sinä säilöt talteen ja millä keinolla? Maaliskuussa avatulle Padletille varastoitiin kuvamuistoja #kasvatakesä teemalla, joka nyt vaihtui tunnisteeseen #säilösyksy.

    Ympäristöpsykologit ja muut tutkijat kautta maailman kertovat luonnon ja metsän hyvää tekevistä vaikutuksista. Metsäkylpyä käytetään mieltä eheyttävänä hoitona Japanissa – ja nykyään meilläkin. Yle Areenalta kannattaa kuunnella säilöntäpuuhien ratoksi kolmen vuoden takainen 20.8.2019 lähetetty Tiina Lundbergin huoltamon jakso Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia. Mitä metsässä pitää tehdä, jos haluaa kerätä terveysvaikutukset talteen? Ohjelman esittely houkuttelee mukaan:

    ”Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen vievät meidät metsäretkelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Tiesitkö että liikuntasuoritus on kevyempi metsässä? Tai että 40 sekunnin mikroelpyminen luonnossa tai jopa luonto-aihetta katsellen voi parantaa hyvinvointiasi? Entä tiesitkö että luonnossa voi saada vaurauden kokemuksia? Ihmeelliseen luontoon sukelletaan Sipoonkorven kansallispuistossa – ja tämän tietopaketin jälkeen halajat kuusten kuiskeeseen ja jylhien mäntyjen huomaan. Adela Pajunen ja Marko Leppänen ovat uutuuskirja Suomalainen metsäkylpy kirjoittajat.”

    Siis pihalle, pellolle tai metsään keräämään luonnon antimia talven varalle. Ja ihan vain hengittelemään.

    Otavian henkilöstö ja opiskelijat tervetuloa virtuaalisäilömään!

    Maaliskuun bloggaus samasta aiheesta: Hyötypuutarha vaikka kukkaruukussa.

    , , , , ,

  • Syyskuu on vilkas tapahtumakuu

    Ketukopterin kalenterissa on monta mielenkiintoista merkintää syyskuulle. Osallistuminen ja konkreettinen toiminta synnyttävät kokemuksia ja auttavat arvioimaan omaa suhdetta tapahtumakohteisiin. Erilaiset tapahtumat tuovat vaihtelua ja virtaa työn ja opiskelun keskelle. Tapahtumista lisää yksi kerrallaan, mutta tässä koko valikoima.

    Keskiviikkona 7.9. klo 16 julkaistaan upouusi kestävän tulevaisuus podcast-sarja, jonka ensimmäinen ääniretki vie vieraisille Helsingin yliopistoon Kestävyystieteen instituutti HELSUSiin ja kestävyyskurssin konehuoneeseen.

    Torstaina 8.9. vietämme kansainvälistä lukutaitopäivää. YK haluaa päivän myötä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Ketukopteri avaa lukutaitopäivän kunniaksi koko syyskuun pyörivän lukupiirin, joka innostaa ihmisiä Esa Saarisen välähdystekniikalla kestävyyskirjallisuuden ja kirjavinkkailun pariin.

    12.-18.9. hävikkiviikolla Ketu Kettu touhuaa keittiössä ja somettaa mainioita vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen. Kymmenettä kertaa järjestettävä hävikkiviikko on Kuluttajaliiton tempaus, jonka yhteydessä järjestetään kouluilla Hävikki-battle. Ketukopterissa mietitään, miten tähän voitaisiin osallistua myös lukiossa.

    19.9. alkaa Saimaa systeeminä KETU2-opintojakso, jolle ilmoittautuminen jatkuu 18.9. saakka.

    Edellisten tempausten jälkeen ollaankin jo hyvässä vireessä LUKEMA-verkoston virittämiin nollapäästöpäivän tapahtumiin 21.9.

    Saattaa olla, että mukaan mahtuu vielä muutamia muitakin teematuokioita. Ainakin koko kuukauden ajan kerätään kuvatunnelmia teemana #säilösyksy. Tiedotusosastolla mietitään hyviä keinoja viestiä näistä kaikista opiskelijoille.

    Virkattu Ketu Kettu valmistuu hävikkiviikon keittiöpuuhiin. Kestävyyskirjastoa on koottu jo jonkun aikaa.
    , , , , , ,

  • ITK-webinaari: Delfoi-menetelmä lukio-opetuksessa

    ITK eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi järjestetään lokakuun alussa Hämeenlinnassa. Konferenssi on koonnut jo yli 30 vuoden ajan teknologian ja digitaalisuuden pedagogisista mahdollisuuksista kiinnostunutta väkeä yhteen Pohjoismaiden suurimpaan alan tapahtumaan.

    Ketukopterin kokeilu tulevaisuuksientutkimuksen Delfoi-menetelmän soveltamisesta ilmasto- ja kestävyyskasvaukseen on yksi konferenssiesityksistä (perjantaina 7.10. klo 12-12:30 esityssali 35). Konferenssia pohjustavassa webinaarisarjassa kerroimme kuulumisia konehuoneesta eli miltä pohjalta Delfoin hyödyntämistä on rakennettu.

    Tavoitteena Delfoi-menetelmän hyödyntämisessä on, että tulevaisuuskuvittelun ja tarinankerronnan keinoilla voisimme työstää ilmastomörköameebaa lähestyttävään muotoon, niin että pääsemme puhumaan siitä ihmisläheisesti, arjen elämään liittyvien ilmiöiden kautta. Tavoitteemme on etsiä yhdessä toimintarmoa sekä toivon rakentamisen keinoja. Siksi oppiaineista on mietitty mukaan ennen kaikkea filosofia, elämänkatsomustieto ja psykologia.

    Olemme käyttäneet Delfoi-menetelmää lukiolaisten kanssa Ilmastosankarit-kuvittelun ohella tulevaisuuden rakkaus -teeman sekä tulevaisuuskompetenssien käsittelyyn. Webinaarissa juttua kuljettivat Anne Rongas, Jukka Tikkanen, Lauri Ylä-Jussila, Jenni Linturi.

    Videolla näkyvä diapaketti löytyy tästä, jos linkit tausta-aineistoihin kiinnostavat.

    , , , , , ,