Delfoi-menetelmällä tulevaisuusajattelua opettelemaan

Kyky hahmottaa mutkikkaita kokonaisuuksia, varsinkin tulevaisuuteen kiinnittyviä, on tärkeää ja vaikeaa. Filosofi Roman Krznaric on kirjoittanut kirjan The Good Ancestor – How to Think Long Term in a Short-Term World, jossa hän kuvailee, kuinka tärkeää meidän olisi nyt kaikilla tasoilla huomioida valinnoissamme myös ne, joilla ei ole vielä äänivaltaa eli ne, jotka eivät ole vielä syntyneet. Samaa on korostanut professori Arto O. Salonen niin teksteissään kuin lukuisissa esiintymisissään.

Meidän pitää pyrkiä jättämään hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Ja tämän hahmottamiseen tarvitsemme Krznarin ajamaa pitkän tähtäimen ajattelun taitoa. Krznaricin ajatteluun ja näkemyksiin pääsee mukavasti tutustumaan Luke Robert Masonin Futures podcastin episodin #22 sekä tiiviisti Krznaricin TED-puheen How to be a good ancestor avulla.

Utopia-hankkeen Antti Rajala, UEF, kannustaa kuvittelemaan tulevaisuuksia.

Konkreettien utopioiden -tutkimushankkeessa lähtökohtana on ajatus siitä, että meidän on ensin kyettävä kuvittelemaan mahdollisia ja toivottavia hyviä tulevaisuuksia, olivatpa ne kuinka utopistisia tahansa, ennen kuin kykenemme arjen valinnoissamme suuntaamaan kohti toivottua. Ekoaavistuksia podcastin jaksossa #10 tutkija Antti Rajala, utopiahankkeen johtaja, kertoo: ”Tulevaisuusvisiointi ja tulevaisuuskeskustelu on nyt nostanut päätään, koska olemme yhteiskunnassa kriisitilassa. Emme voi jatkaa niin, kuin ennen on toimittu. On löydettävä vaihtoehtoja. Utopialla voidaan tarkoittaa konkreettia toimintaa ja yhteiskunnallista uudistusta, kuten vaikkapa Wikipedia vapaan tiedonvälityksen toteuttamisessa. Konkreetit ekokriisiä ratkovat utopiat voivat olla pieniä askelia toivottuun suuntaan, esimerkkinä kasvisruokapäivä koulussa.”

Utopia-hankkeen sivuilta löytyy paljon kiinnostavaa. Erityisesti kaikille asiasta kiinnostuneille opettajille suositeltava kohde on Utopiapedagogiikan verkkokurssi, jonka voi opiskella omatoimisesti ja napata vaikka kaverin mukaan. Kurssi ja muuta oppimateriaalia löytyy hankesivuilta osoitteesta utopiaproject.fi/oppimateriaalit.

Delfoi on tulevaisuuksien tutkimuksen menetelmä, jossa asiantuntijajoukko punnitsee annettuja tulevaisuusväitteitä. Hyvin usein väitteissä haetaan vastaajan näkemystä siitä, miten toivottava ja miten todennäköinen annettu väite on. Väitteissä voidaan tehdä aikahyppyjä utooppisiin ja dystooppisiin maisemiin. Kannanoton lisäksi näkemyksistä käydään keskustelua.

Tyypillisesti Delfoi-työskentely on anonyymiä, mutta dialogia voidaan jatkaa kyselyn tulosten pohjalta myös kasvokkain esimerkiksi Erätauko-menetelmällä. Niin Delfoita kuin Erätaukoa voidaan toteuttaa opiskelijoiden kanssa osana normaalia opetussuunnitelmatavoitteisiin kytkettyä opiskelua. Ketukopteri-hankkeen aikana olemme käyttäneet näitä molempia menetelmiä lukiolaisten kanssa. Lisäksi olemme toteuttaneet useampaan kertaan samaan menetelmäperheeseen kuuluvaa tulevaisuuskuvittelua, jonka kuvaus ja Jukka Tikkasen video-ohjeet löytyy Ekososiaalisen sivistyksen -työkalusivuilta.

Järjestämme 18.4.23 klo 15:15 yhdessä Otavan Opiston Delfoi-pajayhteisön kanssa webinaarin Delfoin soveltamisesta opetuskäyttöön. Webinaarissa Ketukopterin Anne Rongas ja Delfoi-yhteisön Eliisa Lintukorpi perkaavat niin menetelmää, sovellusesimerkkejä kuin mahdollisuuksia. Webinaari on kaikille avoin ja tallennetaan myöhemmin julkaistavaksi. Ilmoittautuminen lomakkeella 17.4. mennessä.

Ketukopteri toivottaa hyvää tulevaisuuspäivää kaikille!

Tekoälyllä tuotettu kuvitus vuoden 2023 Tulevaisuuspäivään

Tänään vietämme kansallista Tulevaisuuspäivää. Päivän toimintuokiona voit vastata tulevaisuuskyselyyn. Sen ovat laatineet Delfoi-metodilla Otavian, Metodixin ja Otaniemen lukion asiantuntijat.

Tänä vuonna tulevaisuuspäivän kysely on rakennettu erityisesti nuorille. Teemat koskettavat ja kiinnostavat kuitenkin iästä tai muusta taustamuuttujasta huolimatta. Kyselyssä on kolme väitettä. Oman kannanoton lisäksi on tilaa kommenteille. Vastaaminen on anonyymiä.

Tulevaisuuspäivän Delfoi-kysely: bit.ly/tulevaisuuspaiva23

Linkkiä voi jakaa vapaasti eteenpäin! Kyselyn saa auki myös alla olevalla QR-koodilla.

Arjen systeemiajattelu on osa ekososiaalisen sivistyksen kansalaistaitoja

Tämä viikko on hävikkiviikko. Hävikin vähentämiseen teollisuudessa ja yhteiskunnan toiminnoissa pyritään ennakoinnilla, hyvällä suunnittelulla ja kiertotaloudella. Samat opit pätevät myös kotitaloudessa.

Sanonta paholainen piilee yksityiskohdissa on hävikin kohdalla totta. Normaalia arkea on vaikea nähdä tarkasti, koska se on itsestään selvää. Usein toistuvat pienet asiat hämäävät. Mittakaavan hahmottaminen pienten huomaamatta toistuvien asioiden ja yksittäisten isojen asioiden välillä on vaikeaa. Tähän vaadittavaa systeemiajattelua opetellaan KETU2-opintojaksolla (syksyn toteutukseen ehtii vielä 18.9. mennessä).

Luonnonvarakeskus Luke tutki vuonna 2020 yhteistyössä Pauligin kanssa kotitalouksissa syntyvää kahvihävikkiä. Tulos oli hämmästyttävä. Kotitalouksien ruokahävikistä 13 % muodostui kahvista eli kolmanneksi suurin hävikin aiheuttaja vihannesten ja hedelmien jälkeen. Hävikkitutkimuksen monimenetelmäinen toteuttaminen on kuvailtu Luken uutisessa. Vastaavaan tapaan voisi lukiossa toteuttaa hävikkitutkimuksen. Samalla kertyisi tutkimusmenetelmäosaamista. Tämä sopisi vaikkapa TO1:lle tai tilastomatematiikkaan.

Hävikki ja kierrättämätön jäte ovat turhaa tuhlaamista. EU-tasolla on tavoitteena pienentää elintarvikejäte vuoden 2020 tasosta puoleen vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikejätteessä osa on ruuanvalmistuksessa syntyvää jätettä, kuten kuoria ja luita, osa syömättä jäänyttä ruokaa eli hävikkiä. Luonnonvarakeskus seuraa elintarvikejätteen ja ruokahävikin määriä. Tällä hetkellä Suomen ruokahävikistä 33 % syntyy kotitalouksissa, joissa menee roskiin vuositasolla syömäkelpoista ruokaa 0,5 miljardilla eurolla. Asialla on siis myös kansantaloudellista merkitystä. Lisää ajankohtaista tietoa ruokahävikistä Suomessa löytyy Saa syödä! -sivuston hävikkiviikon uutisessa.

Hävikin vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimintatapojen muutosta. Samalla tulee myös näkyväksi, millaista uutta osaamista tarvitaan. Osa hävikistä saadaan poistettua insinööritaidoilla eli tekemällä laskelmia ja muuttamalla tuotantosysteemejä. Tuotantoprosessien optimointi on jo nyt vähentänyt elintarvikehävikkiä . Pakkaus, kuljetus ja varastointi ovat osa ketjua. Kaupan ja ravintolapalveluiden aloilla on keksitty uusia toimintamalleja, kuten myyntiajan loppua lähenevien tuotteiden iltamyynti.

Vaikka insinöörit kuinka vääntäisivät laskentataulukoita ja kehittäisivät tekoälyn avustamaa arkea, tarvitaan taitoa ja osaamista ihmisten toimintatapojen muuttamiseen eli humanistisella osaamisella on oma tärkeä roolinsa hävikin vähentämisessä. Motivan järjestämässä Hävikkiviikon tapahtumassa muistutettiin arjen rutiinien merkityksestä. Ideoita kehiin! Miten sinä teet itsellesi helpoksi vaikkapa kahvihävikin vähentämisen?

Pauligin sivuilta löytyy hyvä vinkkilista kahvihävikin vähentämiseen. Tässä ydinkohdat lyhyesti:

• Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia. Jos valmistat kerralla enemmän kahvia, kaada kahvi termoskannuun. Ylijääneen kahvin voi myös pakastaa kahvijääpaloiksi.
• Säästä sähkössä: Pidä kahvinkeitin päällä vain kahvin valmistuksen ajan. Älä seisota kahvia pannulla.
• Kierrätä kahvinpurut: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen.
• Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit ja pannu tiskikoneessa, suosi täysiä koneellisia.
• Kahvipaketista on moneksi: Kahvilaminaatti on kestävää ja siitä voi tehdä mm. kauppakasseja. Jos et hyödynnä pakettia askartelussa, lajittele tyhjä kahvipakkaus muovinkeräykseen.

Ketukopterin konehuoneessa herättiin kahvin ohella teehävikkitietoisuuteen. Uusi rutiini aamuteellä on kaataa kuumaa teetä termariin. Ei enää jäähtyneen teekupin lämmittämistä, sillä lämmittäminen vie energiaa. Teekaupasta löytää monia teelaatuja, jotka kestävät useita hauduttamisia. Sellaisen teen litrahinta on yllättävän edullinen. Arvostetaan jokaista kahvi- ja kaakaopapua sekä teenlehteä.

Ketu Kettu opettelee uusia arjen rutiineja. Ei totta vieköön kahvia ja teetä viemäriin keitetä.

Suunnitelmissa KETU-vinkkilaatikko

Tänään aamupäivällä johtaja-rehtori Harri vinkkasi liikunta-alan ammattilaisille suunnatusta Kestävästi Liikkeelle! -kurssista, jossa opiskelijat voivat perehtyä, kuinka toimeenpanna YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteet toteen liikunta-alalla. Meidän opiskelijoissamme lienee useita kohderyhmään kuuluvia.

Opekollega Heikki vinkkasi miltei samaan aikaan Lasten ja nuorten säätiön Mahdolliset maailmat -hankeesta, jossa tylevaisuustyöskentelyä tehdään roolipelaamisen avulla. Kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 18–24 -vuotiaat opintonsa keskeyttäneet nuoret. Meillä opiskelevat eivät toki ole kohderyhmää, mutta voisimmeko toteuttaa jotain saman kaltaista?

Lounastuokion somepiipahduksella tuli vastaan Fingon Globaalikasvatuksen Transformer 2030 -koulutuksen mainos – täydennyskoulutusta opettajille. Ohjelmassa oli monta tuttua, mutta myös uutta tutkijaa ja organisaatiota. Voisiko jotakuta heistä kysyä podcastiimme (julkaistaan tänään) kertomaan lukio-opiskelijan kannalta kestävään tulevaisuuteen yhdistyvästä opiskelusta ja ekososiaalisesta sivistyksestä?

Ketukopterin poppoo bongailee jatkuvasti kiinnostavia koulutuksia ja hankkeita, jotka voisivat tarjota lukiolaisille näkymiä tulevaisuuteen niin omassa arkielämässä, harrastuksissa kuin opiskelun ja työurien kannalta. Osittain näitä on jo kerätty Ketukopterin Pinterest-tauluille, joista juuri äsken tuli kiittävä kommentti netti-ohikulkijalta.

Koulutusten, tapahtuminen, hyvän luettavan ja kuunneltavan ja muun kestävää tulevaisuutta rakentavan vinkkailu on syytä systematisoida. Tämä aamupäivä vahvisti jo aiemmin orastavasti pohdittua. Ryhtykäämme siis laatimaan KETU-aarteiden kierrätyspistettä. Koska kestävä tulevaisuus koskettaa elämäntapaamme laajasti, mahdollisia polkuja on tärkeää esitellä myös monitieteisesti, taiteen ja kansalaistoiminnan kannalta. Monta silmää löytää yhdessä paljon aarteita kierrätyspisteelle.

Ketukopterin Pinterest-tauluissa linkkivinkkejä aihepiireittäin.

#säilösyksy ja hengähdä hetki

Luonto palauttaa ja antaa voimia. Syksyn tullen on luonnossa tarjolla monenlaisia antimia talven varalle. Mitä sinä säilöt talteen ja millä keinolla? Maaliskuussa avatulle Padletille varastoitiin kuvamuistoja #kasvatakesä teemalla, joka nyt vaihtui tunnisteeseen #säilösyksy.

Ympäristöpsykologit ja muut tutkijat kautta maailman kertovat luonnon ja metsän hyvää tekevistä vaikutuksista. Metsäkylpyä käytetään mieltä eheyttävänä hoitona Japanissa – ja nykyään meilläkin. Yle Areenalta kannattaa kuunnella säilöntäpuuhien ratoksi kolmen vuoden takainen 20.8.2019 lähetetty Tiina Lundbergin huoltamon jakso Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia. Mitä metsässä pitää tehdä, jos haluaa kerätä terveysvaikutukset talteen? Ohjelman esittely houkuttelee mukaan:

”Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen vievät meidät metsäretkelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Tiesitkö että liikuntasuoritus on kevyempi metsässä? Tai että 40 sekunnin mikroelpyminen luonnossa tai jopa luonto-aihetta katsellen voi parantaa hyvinvointiasi? Entä tiesitkö että luonnossa voi saada vaurauden kokemuksia? Ihmeelliseen luontoon sukelletaan Sipoonkorven kansallispuistossa – ja tämän tietopaketin jälkeen halajat kuusten kuiskeeseen ja jylhien mäntyjen huomaan. Adela Pajunen ja Marko Leppänen ovat uutuuskirja Suomalainen metsäkylpy kirjoittajat.”

Siis pihalle, pellolle tai metsään keräämään luonnon antimia talven varalle. Ja ihan vain hengittelemään.

Otavian henkilöstö ja opiskelijat tervetuloa virtuaalisäilömään!

Maaliskuun bloggaus samasta aiheesta: Hyötypuutarha vaikka kukkaruukussa.