Olen lukenut Risto Isomäen kirjaa Ruoka, ilmasto ja terveys. Tärkeä ja puhutteleva kirja, ei herkille. Arjen tärkeitä ekotekoja on vähentää tai lopettaa lihansyönti. Vähentäjän kannattaa kohdentaa luomulihaan tai riistaan. Globaali maailmantalous tehdasmaisine karjatalouksineen on monin tavoin ongelmallista. Järjetöntä, että eläinten rehua varten kaadetaan ja raivataan ainutlaatuista sademetsää. Olen itse karjatilalta kotoisin ja ensimmäisen työrupeamani tehnyt karjatilallisena. Suomessa kotieläintuotannon mittakaava on ollut pienimuotoista, vaan ajat ovat muuttuneet. Gmo-soijalla ruokitaan täälläkin osa karjasta (geenimuuntelun vaikutuksista Isomäen kirjassa vakavaa puhetta). Kuluttajan pitäisi tietää ja osata vaatia.
Mutta eipäs rönsyillä noihin suuriin kuvioihin, sillä pienillä teoilla on merkitystä, jos miljoonat ja miljoonat ihmismuurahaiset ryhtyvät tekemään pieniä tekoja. Jottei kaikki näytä synkältä, on tärkeää keskittää siihen, mitä minä ja me voimme tehdä paremman tulevaisuuden eteen.
Otavan Opistolla taitava viherpeukalo Mika kylvää ensi viikolla opiskelijoiden kanssa hyötykasvien siemeniä. Tavoitteena on, että toukokuun lopussa jokainen opiskelija saa kotiinviemisiksi jonkin taimen. Hyötykasvien kasvattamiseen riittää ikkuna, parveke on jo luksusta ja tietenkin pieni kaistale pihaa tai puutarhaa onnenmaa.
Nyt valo lisääntyy ja taimien esikasvatus voi alkaa. Chilit ja tomaatit vaativat pitkän esikasvatuksen. Sisätiloissa niistä tulee hiukan honteloita, sillä olosuhteet eivät ole optimaaliset. Kasvua on kuitenkin hieno seurata. Tomaatin taimet voi istuttaa kasvihuoneessa syvään tai jopa kääntää liian pitkää vartta vähän mutkalle maan alle, joten ei turhan suurta murhetta pitkästä varresta.
Viime viikolla kuulimme Laurin kanssa, miten Otaniemen lukiossa oli viime vuonna toteutettu kasvatusparvekeprojekti usean biologian kurssin aikana kevään 4. ja 5. jaksoilla. Projektissa kohdistettiin erityisesti huomiota kiertotalouteen ja hyödynnettiin ympärillä olevia resursseja, kuten muutettiin ruokalan hävikki bokashilla kasvualustaksi ja lannoitteeksi, siemenet kerättiin kodin biojätteistä ja kierrätettiin erilaista muovi- ja kartonkijätettä. Lukiolaiset olivat tehneet jopa ympäristönsä risuista biohiiltä. Samalla oli myös opiskeltu oppiaineiden sisältöjä (BI1, BI2, BI6) eli opetussuunnitelman tavoitteista ei oltu tingitty. Projektista löytyy raportti Vihreä lippu -sivustolta ja kuvia Otaniemen lukion Facebook-sivuilta.
Pieni askel riittää. Yksi chiliruukku tai tomaattipurkki on hyvä alku. Jo päiväkodissa opetellaan kasvattamaan herneenversoja. Itujen idättäminen on helppoa, ja ainakin meillä perhepiirissä idut maistuvat kaiken ikäisille. Kun hyötykasviharrastukselle antaa peukalon, se vie kohta myös sydämen.
Hyvää tietoa hyötykasveista saat esimerkiksi näistä lähteistä:
- Maatiainen ry.
- Hyötykasviyhdistys
- Puutarhuri Juha Toikan Perjantaiposti
- HAMK Biotalouden KT Hyötykasvit-sivusto (Annika Michelson)
- Versoileva-podcast (ja sivusto).
Eilen meillä töissä oli tiimimessut. Päätimme messupäivän päätteeksi laittaa viime vuotiseen tyyliin Padletin, jossa voimme henkilöstön ja opiskelijoiden voimin seurata pienten siementen itämistä.
Ketukopteri 