Arjen polku kestävään tulevaisuuteen

Pyysimme opiskelijoiltamme apua ensi lukuvuoden kestävän tulevaisuuden toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena oli erityisesti saada opiskelijoiden näkemyksistä apua KETU-opintokokonaisuuden markkinointiin ja kestävän tulevaisuuden toimintakulttuurin toteuttamiseen. Tähän on koottu välituloksia opiskelijakyselystä tähän mennessä kertyineisen 62 vastauksen pohjalta. Vaikka meillä on yli 900 opiskelijaa, vastausmääränä 62 on jo todella hyvä. Tämän tyyppinen kysely ei kiinnosta opintojensa loppusuoralla olevia, mikä on meillä aika suuri osajoukko koko opiskelijakunnasta. Meillä ei myöskään ole oppitunteja, joiden aikana opettaja voisi pyytää kaikkia täyttämään kyselyn. Olemme siis todella innoissamme vastausten määrästä. Laatu vielä määrän päälle.

Toiminta kestävän tulevaisuuden puolesta kiinnostaa valtaosaa vastaajista (84 %). Arvostamme todella paljon, että myös vähäistä kiinnostusta kokevat opiskelijat (16 %) motivoituivat vastaamaan. Heidän tulokulmansa on meille erityisen arvokas ja vähäisen kiinnostuksen syyt antavat myös paljon eväitä niin toiminnan, työskentelymuotojen kuin viestinnän suunnitteluun.

Kyselyyn vastanneiden kiinnostuksen aste kestävän tulevaisuuden toimintaan.

Ekologisen jälleenrakennuksen joukkoja ei saada koolle pilliä viheltämällä. Koko aiheen hahmottaminen ja jäsentäminen etenee vaiheittain ja eritahtisesti. Oma elämäntilanne vaikuttaa. Ristiriitainen tieto luo myös erilaisia lähtökohtia.

Ne kyselyymme vastanneet opiskelijat, jotka eivät kokeneet kestävän tulevaisuuden toimintaa kiinnostavana, kuvailivat syitä näin:

  • oman elämän huolet etusijalla, paljon muuta mietittävää
  • oman fyysisen tai mielenterveyden hoitaminen vie voimavaroja
  • vaikea hahmottaa, mitä asia käytännössä tarkoittaisi
  • yhden ihmisen rooli näin suuren ongelman ratkaisemisessa on vähäinen, ongelma tulisi hoitaa ensisijassa lainsäädännön kautta
  • koko aihetta ylikorostetaan, useamman vastaajan tuntoja kiteyttää sitaatti yhdestä vastauksesta: ”Olen jollain tasolla kyllästynyt ilmasto- ja ympäristöasioihin, kun ne tulevat esiin joka paikassa. Asia ei oikein enää jaksa innostaa.”
  • sekä muutamien vastaajien mukaan tiedon puute selittää vähäistä kiinnostusta.

Meille edellisestä tärkeä viesti on se, että muistamme ihmisten erilaiset voimavarat emmekä oleta. Oletuksen harha voi koskea esimerkiksi mahdollisuuksia, jaksamista, tietoja, taitoja, halukkuutta, arvomaailmaa, maailmankuvaa tai montaa muuta asiaa. Ei ole hyvä tehdä myöskään pikaisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi monissa lukioissa on kohdattu tilanne, ettei kestävyysopintoihin saada osallistujia. Tästä ei kuitenkaan ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä etteikö aihe kiinnostaisi. Ilmastoasioiden alleviivattu esille tuonti voi ahdistaa tai ärsyttää opiskelijaa, jolloin aiheen välttäminen ja itsensä ulkoistaminen aiheesta ovat inhimillisen tyypillisiä tapoja tasapainottaa omaa mieltä.

Vastauksissa tulee myös esille varallisuuden vaikutus, kuten pohdinta siitä, miten köyhyysrajalla ei aina pysty valitsemaan ekologisia vaihtoehtoja. Vähäiset kulutusvarat keventävät hiilijalanjälkeä kuitenkin automaattisesti, joten syyllistävän puheen suhteen on tärkeää olla tarkkana.

Vastaajista valtaosa (81 %) on kohdannut kestävyysaiheen kuluttajana. Moni on myös tehnyt arjen valintoja kestävän elämäntavan puolesta. Kasvispainotuksen lisääminen ruokavaliossa, autoilun vähentäminen ja ympäristöystävälliset tuotevalinnat ovat suosituimpia arjen ekotekoja. Kyselyssä kertynyt lista opiskelijoiden ekologisista valinnoista oli niin vaikuttava, että ryhdyimme jo ideoimaan, miten ideoita saisi näkyville ja inspiroimaan koko Otavian henkilöstöä ja opiskelijakuntaa.

Opiskelijoista suuri osa (87 %) toivoi arjen elämään kiinnittyviä kestävän tulevaisuuden tapahtumia ensi lukuvuodelle. Tätä toivetta pyrimme toteuttamaan.