Demokratiadialogissa pohdittiin kriittisen ajattelun merkitystä demokratialle 

Torstaina 9.6. OKO! – hanke yhteistyössä  Ketukopterin kanssa järjesti demokratiadialogi -keskustelutilaisuuden kriittisen ajattelun merkityksestä demokratiassa. Tilaisuutta veti  Lauri Ylä-Jussila. Keskustelu oli osa Sitran järjestämää Demokratian puolustusdialogi-tapahtumaa

Kriittinen ajattelu on demokratian kulmakivi 

Ketu-Kopterin Demokratian puolustusdialogia luotsasi Lauri Ylä-Jussila. Lähtökohta keskustelulle oli, että hyvä, toimiva yhteiskunta vaatii kriittistä ajattelua. 

  • Kriittinen ajattelu ei ole vain kulmakivi demokratialle, vaan myös yksilötasolla tärkeä selviytymiskeino tietoyhteiskunnassa, Ylä-Jussila summasi keskustelun lähtökohdan dialogin aluksi. 

Pontimena keskustelulle toimi Sitran teettämä herättelyvideo,  jossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat suomalaiset pohtivat omaa suhdettaan demokratiaan. 

Suoraa vai edustuksellista demokratiaa?

Keskustelun alussa esiin nousi kysymys siitä, missä kulkevat demokratian rajat. Yhtäältä pohdittiin sitä, miten paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia yksilöllä on isoissa kansakuntaa koskevissa päätöksissä. 

  • Yksi ääni on kuitenkin vain yksi ääni, yksi osallistuja pohti omaa suhdettaan demokratiaan. – Kuinka paljon äänestämistä voidaan pitää kansanvaltana, kun me ei kaikki kuitenkaan päästä sanomaan, mitä mieltä me oikeasti olemme?

Toisaalta mietittiin myös sitä, missä kulkevat demokraattisen osallistumisen rajat. Esimerkiksi koulussa oppilaita voidaan osallistaa päätöksentekoon vain tiettyyn rajaan asti. 

  • Siitä, pitääkö opiskella ruotsia, ei voi järjestää äänestystä, yksi osallistuja totesi. 

Demokratia on kuuntelemista 

Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että yhä useampi suomalainen pääsee ääneen. Äänien moninaisuus ei  kuitenkaan aina takaa demokratian toteutumista. Demokratia ei ole vain oman mielipiteen ilmaisemista, vaan myös toisten kuuntelemista. 

  • Demokratia on kaikkien kuuntelemisesta avoimesti ja se on nykyisin todella vaikeaa, yksi osallistuja totesi. –  Usein törmää siihen, että joutuu miettimään, mikä on puhujan agenda. 

Mielipiteiden kärjistyminen on aiheuttanut sen, että harmaita sävyjä on välillä vaikea löytää. 

  • Sosiaalinen media on mahdollistanut uudenlaisen ohipuhumisen. Ilmiöt ovat varmasti olleet olemassa jo ison kirkon Essolla, mutta nyt ne on vain entistä helpompi saada esille, eräs osallistuja summasi. 

Voiko mihinkään enää luottaa 

Keskustelua herätti myös informaatioajan tuoma tietoähky. 

  • Kun aikaisemmin joukkomedia toimii portinvartijana, nyt jokainen on oman onnensa herra. Onko se sitten toivottavaa? En tiedä, yksi osallistuja pohti.

Kiireisessä arjessa ei ole aina aikaa pohtia jokaisen tiedonmurusen alkuperää. Joskus on valittava nopein reitti. Mutta miten se vaikuttaa demokratiaan ja kriittiseen ajatteluun pitkällä tähtäimellä?

  • Kuinka paljon voidaan oikein luottaa siihen informaatioon jota saadaan? yksi osallistujista kysyi. – Miten helposti ihmiset ottavat ensimmäisen tiedon ja luottavat siihen? 

Ennen puolentoista tunnin tapahtuman loppua Ylä-Jussila pyysi vielä kaikkia kirjaamaan omat oivalluksensa ylös. Ne sai jakaa kaikille tai ottaa mukaan vain itselleen. Tärkeintä ei ollut lopputulokseen pääseminen vaan ajattelun herättäminen. 

Demokratiadialogissa pohdittiin kriittisen ajattelun merkitystä demokratialle 

Torstaina 9.6. OKO! – hanke yhteistyössä  Ketukopterin kanssa järjesti demokratiadialogi -keskustelutilaisuuden kriittisen ajattelun merkityksestä demokratiassa. Tilaisuutta veti  Lauri Ylä-Jussila. Keskustelu oli osa Sitran järjestämää Demokratian puolustusdialogi-tapahtumaa

Kriittinen ajattelu on demokratian kulmakivi 

Ketu-Kopterin Demokratian puolustusdialogia luotsasi Lauri Ylä-Jussila. Lähtökohta keskustelulle oli, että hyvä, toimiva yhteiskunta vaatii kriittistä ajattelua. 

  • Kriittinen ajattelu ei ole vain kulmakivi demokratialle, vaan myös yksilötasolla tärkeä selviytymiskeino tietoyhteiskunnassa, Ylä-Jussila summasi keskustelun lähtökohdan dialogin aluksi. 

Pontimena keskustelulle toimi Sitran teettämä herättelyvideo,  jossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat suomalaiset pohtivat omaa suhdettaan demokratiaan. 

Suoraa vai edustuksellista demokratiaa?

Keskustelun alussa esiin nousi kysymys siitä, missä kulkevat demokratian rajat. Yhtäältä pohdittiin sitä, miten paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia yksilöllä on isoissa kansakuntaa koskevissa päätöksissä. 

  • Yksi ääni on kuitenkin vain yksi ääni, yksi osallistuja pohti omaa suhdettaan demokratiaan. – Kuinka paljon äänestämistä voidaan pitää kansanvaltana, kun me ei kaikki kuitenkaan päästä sanomaan, mitä mieltä me oikeasti olemme?

Toisaalta mietittiin myös sitä, missä kulkevat demokraattisen osallistumisen rajat. Esimerkiksi koulussa oppilaita voidaan osallistaa päätöksentekoon vain tiettyyn rajaan asti. 

  • Siitä, pitääkö opiskella ruotsia, ei voi järjestää äänestystä, yksi osallistuja totesi. 

Demokratia on kuuntelemista 

Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että yhä useampi suomalainen pääsee ääneen. Äänien moninaisuus ei  kuitenkaan aina takaa demokratian toteutumista. Demokratia ei ole vain oman mielipiteen ilmaisemista, vaan myös toisten kuuntelemista. 

  • Demokratia on kaikkien kuuntelemisesta avoimesti ja se on nykyisin todella vaikeaa, yksi osallistuja totesi. –  Usein törmää siihen, että joutuu miettimään, mikä on puhujan agenda. 

Mielipiteiden kärjistyminen on aiheuttanut sen, että harmaita sävyjä on välillä vaikea löytää. 

  • Sosiaalinen media on mahdollistanut uudenlaisen ohipuhumisen. Ilmiöt ovat varmasti olleet olemassa jo ison kirkon Essolla, mutta nyt ne on vain entistä helpompi saada esille, eräs osallistuja summasi. 

Voiko mihinkään enää luottaa 

Keskustelua herätti myös informaatioajan tuoma tietoähky. 

  • Kun aikaisemmin joukkomedia toimii portinvartijana, nyt jokainen on oman onnensa herra. Onko se sitten toivottavaa? En tiedä, yksi osallistuja pohti.

Kiireisessä arjessa ei ole aina aikaa pohtia jokaisen tiedonmurusen alkuperää. Joskus on valittava nopein reitti. Mutta miten se vaikuttaa demokratiaan ja kriittiseen ajatteluun pitkällä tähtäimellä?

  • Kuinka paljon voidaan oikein luottaa siihen informaatioon jota saadaan? yksi osallistujista kysyi. – Miten helposti ihmiset ottavat ensimmäisen tiedon ja luottavat siihen? 

Demokratiadialogissa pohdittiin kriittisen ajattelun merkitystä demokratialle 

Torstaina 9.6. OKO! – hanke yhteistyössä  Ketukopterin kanssa järjesti demokratiadialogi -keskustelutilaisuuden kriittisen ajattelun merkityksestä demokratiassa. Tilaisuutta veti  Lauri Ylä-Jussila. Keskustelu oli osa Sitran järjestämää Demokratian puolustusdialogi-tapahtumaa

Kriittinen ajattelu on demokratian kulmakivi 

Ketu-Kopterin Demokratian puolustusdialogia luotsasi Lauri Ylä-Jussila. Lähtökohta keskustelulle oli, että hyvä, toimiva yhteiskunta vaatii kriittistä ajattelua. 

  • Kriittinen ajattelu ei ole vain kulmakivi demokratialle, vaan myös yksilötasolla tärkeä selviytymiskeino tietoyhteiskunnassa, Ylä-Jussila summasi keskustelun lähtökohdan dialogin aluksi. 

Pontimena keskustelulle toimi Sitran teettämä herättelyvideo,  jossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat suomalaiset pohtivat omaa suhdettaan demokratiaan. 

Suoraa vai edustuksellista demokratiaa?

Keskustelun alussa esiin nousi kysymys siitä, missä kulkevat demokratian rajat. Yhtäältä pohdittiin sitä, miten paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia yksilöllä on isoissa kansakuntaa koskevissa päätöksissä. 

  • Yksi ääni on kuitenkin vain yksi ääni, yksi osallistuja pohti omaa suhdettaan demokratiaan. – Kuinka paljon äänestämistä voidaan pitää kansanvaltana, kun me ei kaikki kuitenkaan päästä sanomaan, mitä mieltä me oikeasti olemme?

Toisaalta mietittiin myös sitä, missä kulkevat demokraattisen osallistumisen rajat. Esimerkiksi koulussa oppilaita voidaan osallistaa päätöksentekoon vain tiettyyn rajaan asti. 

  • Siitä, pitääkö opiskella ruotsia, ei voi järjestää äänestystä, yksi osallistuja totesi. 

Demokratia on kuuntelemista 

Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että yhä useampi suomalainen pääsee ääneen. Äänien moninaisuus ei  kuitenkaan aina takaa demokratian toteutumista. Demokratia ei ole vain oman mielipiteen ilmaisemista, vaan myös toisten kuuntelemista. 

  • Demokratia on kaikkien kuuntelemisesta avoimesti ja se on nykyisin todella vaikeaa, yksi osallistuja totesi. –  Usein törmää siihen, että joutuu miettimään, mikä on puhujan agenda. 

Mielipiteiden kärjistyminen on aiheuttanut sen, että harmaita sävyjä on välillä vaikea löytää. 

  • Sosiaalinen media on mahdollistanut uudenlaisen ohipuhumisen. Ilmiöt ovat varmasti olleet olemassa jo ison kirkon Essolla, mutta nyt ne on vain entistä helpompi saada esille, eräs osallistuja summasi. 

Voiko mihinkään enää luottaa 

Keskustelua herätti myös informaatioajan tuoma tietoähky. 

  • Kun aikaisemmin joukkomedia toimii portinvartijana, nyt jokainen on oman onnensa herra. Onko se sitten toivottavaa? En tiedä, yksi osallistuja pohti.

Kiireisessä arjessa ei ole aina aikaa pohtia jokaisen tiedonmurusen alkuperää. Joskus on valittava nopein reitti. Mutta miten se vaikuttaa demokratiaan ja kriittiseen ajatteluun pitkällä tähtäimellä?

  • Kuinka paljon voidaan oikein luottaa siihen informaatioon jota saadaan? yksi osallistujista kysyi. – Miten helposti ihmiset ottavat ensimmäisen tiedon ja luottavat siihen? 

Ennen puolentoista tunnin tapahtuman loppua Ylä-Jussila pyysi vielä kaikkia kirjaamaan omat oivalluksensa ylös. Ne sai jakaa kaikille tai ottaa mukaan vain itselleen. Tärkeintä ei ollut lopputulokseen pääseminen vaan ajattelun herättäminen. 

Ennen puolentoista tunnin tapahtuman loppua Ylä-Jussila pyysi vielä kaikkia kirjaamaan omat oivalluksensa ylös. Ne sai jakaa kaikille tai ottaa mukaan vain itselleen. Tärkeintä ei ollut lopputulokseen pääseminen vaan ajattelun herättäminen. 

Jenni Linturi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s